perjantaina, elokuuta 31, 2007

Perhantai, joko se tuli

Me digiboksin omistajat emme luultavasti huomaa huomisessa mitään erikoista. Kaikki menee suunnitelmien mukaan.

Kun aamu koittaa, perjantai on tietenkin illan juhlinnan jälkeen muuttunut perhantaiksi eli lauantai-aamuksi.

Mutta on se perhantai muillekin.

Television laitetyyppisestä määritelmästä innostuneet digiänkyrät voivat sitten kerrankin katsoa televisiota oikein kyllikseen. Että miltä se televisio näyttää ja mikä se oikein on. Ohjelmia sieltä ei tule ilman digiboksia, ellei satu olemaan kaapeloitu koti.

Olemme siirtymässä digiaikaan. Kuten tutkijakollega Jukka Kortti tänään Hesarissa totesi, se ei merkitse juuri mitään: tärkeämpää oli se, kun video 1980-luvun alussa muutti maailmaa, suhdettamme teknologiaan ja elämämme muotoja. Mutta kuten tiedämme nyt, ei pitkäksi aikaa.

Videoihinkin kyllä ladattiin paljonkin odotuksia. Elokuvienkin ajateltiin olevan mennyttä. Nyt elokuva porskuttaa - se on vallannut myös tietokoneet ja niiden graafisen esittämisen - ja videota pakataan museon varastoon. Me kuluttajat mietimme mihin nuo sadat videokasetit oikein saisi piilotetuksi. Formaatit vaihtuvat todennäköisesti entistä nopeammin juuri nyt. Nykymuotoinen dvd on historiaa ennen kuin saamme riittävää kokoelmaa kerättyä.

Kaikki hype digiajan kanssa on turhaa. Sen sijaan meidän kannattaa olla tarkkoja siitä, mistä me (kuluttajina) maksamme. Vaikka meille lirkutellaan kohonneiden mediakustannusten äärellä paremmasta tekniikasta ja sen tuomasta onnesta, meidän kannattaisi kiinnittää huomiota sisältöihin.

Tietysti tekniikan hinnasta olisi syytä keskustella entistä enemmän. Minusta näyttää, että kaikki hype on ylläpitänyt tarpeettoman kovia hintoja.

Digitoverit, meitä riistetään.

7 kommenttia:

Tommy Rosenqvist kirjoitti...

En muuten minäkään toivottavasti huomaa mitään erikoista huomenna, vaikka digiboksi on jäänyt ostamatta. Ihan jo senkin takia, että kaapelikodeissa ei tarvitse tuota kapistusta. Ei ainakaan, jos vähän reilu viisi kanavaa kelpaa.

Ei minulla siis mitään digibokseja vastaan ole, mutta ajattelin panostaa siihen kunnolla sitten, kun sellaisen ostan.

Lurker kirjoitti...

Yle Teema on ollut pieni (tai oikeastaan suuri) digi-ihme! Jotain tällaista digiajan pitäisi tuoda enemmänkin. Ja kohta ko. kanavalla alkavat Akin elokuvaklassikot. Analogisia kanavia ei muutenkaan ole tullut katsottua enää pariin vuoteen, joten ei tässä mitään eroa huomenna huomaa.

Hyvärinen J. kirjoitti...

Ei taida tulla huomattua muutosta täälläkään. 14 televisiopäätelaitteettoman vuoden jälkeen ei vaikuta järin suurelta muutokselta, jos sisällön koodaamisen tapa vaihtuu yhdestä toiseksi :-)

Hurma kirjoitti...

Yle Teema on tosiaankin ollut suuri menestys, kuten lurker sanoo. Niin suuri, että aloin maksaa tv-lupamaksua vuosikausien jälkeen.

Liikenneministeri Suvi Lindén uhkaa romauttaa Ylelle myönnettävän rahoituksen.

Se on tietysti ymmärrettävää, koska Big Brother- ohjelma tuo Lindénille enemmän ääniä kuin vaikkapa kulttuuriohjelma Voimala.

Sedis kirjoitti...

Älkaa suostuko ajattelemaan että YleTeema riitäsi.

Werling kirjoitti...

Ne tajuntaaräjäyttävät jutut käytiin kyllä katsomassa videolla jonkun kaverinkaverin luona. Filmi oli niin paljon kallliimpi, niitä ei niin vain salakuljetettu ja näytetty vaivihkaa, sensuurilta piilossa. Tietty täällä Helsingissä, ja piireissä, saattoi nähdä mitä vaan myös filmiltä.

Digi-TV pistää kyllä myös ajattelemaan YLE:n roolia. TV itsessään ei siis ole mitenkään kallis, 30 eurolla saa jo käypäisen PC:n perään tuikattavan laitteen. Ohjelmat saa ilmaiseksi (siis sekä softat että sen bigbrotherin). Jostain syystä vain sen bigbrotherin katselemisesta pitäisi maksaa kaksisataa vitun kymmentä euroa vuodessa jollekin Jungerille, jolla ei ole mitään tekemistä sen laitteen, softien kuin siitä näkyvien ohjelmienkaan kanssa.

Sedis kirjoitti...

No, monet maksavat tietysti kirkollisveroakin.