Seuraavan kirjan eka luku alkaa olla valmis. 35 liuskaa parista varhaisimmasta matkailuelokuvasta Suomessa (Finland, 1911 ja Finlandia, 1922). Kuvien kanssa ihan riittävä suoritus. Huomasin kyllä että aiheesta, matkailuelokuvasta, saisi helposti kokonaisen kirjankin. Ja niin luultavasti myös muista viidestä-kuudesta kirjan luvusta. Pitäisi oikeastaan olla iloinen, kun osaa tiivistää. Ilta sujuu lapsen hoidossa eli blogatessa. Vaimo on kaupunginmuseon näyttelyn avajaisissa, jossa sampanjalasikäsi ei saa täristä.
Ainoa ongelma päivän askareissa oli ettei tuo kirjan luvun väsääminen ollut sitä mitä tänään piti tehdä. Piti tehdä Pariisin puhetta, sillä matkaan sinne on aikaa enää kaksi viikkoa, ja perjantaina saan muutamaksi päiväksi vieraita Texasista eikä silloin mitään puheita kirjoitella muutamaan päivään.
Tai ehkä saan, sillä tämän päivän viestissä Liz kirjoitti: "I have been watching hurricane Ivan approaching the Gulf of Mexico, the shoreline upon which I live. At this time, it is expected to make landfall on Wednesday/Thursday somewhere on Florida's Western coast. These are the two days I had planned to fly out, so my plans may be disrupted by adverse flying conditions or heavy passenger loads due to people fleeing the storm. All I can do is prepare my home for a possible hurricane, watch the weather forecasts, and monitor the flight loads."
Joten elämme luonnon armoilla. Loppujen lopuksi.
Tapasin Lizin aikoinaan Washington D.C.:ssä. Olin ajatellut mennä katsomaan Washington Capitolsin peliä, mutta jäljellä olevien lippujen hinnat, 80$, oli vähän liikaa budjetilleni. Menin samalla rahalla katsomaan peliä Harry's Bar -nimiseen paikkaan, jossa baaritiskin yllä oli riittävän monta televisiota matsin seuraamiseen. Kupittelin olutta naapurikorttelissa FBI:n agenttina työskentelevän miehen kanssa, mutta kun hän lähti Capitol Hillin taakse siihen Hawks and Doves (tai jotain sellaista)-kapakkiin, jossa West Wing -sarjaakin kuvattiin, enkä lähtenyt mukaan, hän esitteli naapurin, joka oli kuulemma hyvä suustaan ja jutteleva ihminen.
Ja niin olikin. Kiersimme pari päivää museoita, puhuimme politiikkaa - hän on amerikan vihreiden aktivisti ihan johtotasolla - ja teimme löyhät treffit tulevaisuuteen, mutta vasta nyt, kaksi vuotta myöhemmin, saimme satunnaisen e-mailiston pelaamaan. Ja nyt hän sitten päätti tulla käymään Suomessa ja varmaankin ennen muuta Pietarissa ja sen Eremitaasissa.
Hieno homma. Jos ei hurrikaani yllätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti