Näin kunnallisvaalien alla monet poliitikot ovat virkistäytyneet avaamalla joukon nettisivuja. Vaalien jälkeen kaikki eivät sivustoja tarvitse ja kansainväliset verkkotunnukset jäävät monilta tarpeettomina vapaille markkinoille. Näitä osoitteita hankitaan sitten ympäri maailman: kyse on luottamuksesta siihen, että hakukoneita käyttävät ja poliitikon nimen kanssa eri päätteitä kokeilevat ajautuvat näille sivustoille.
Varsinaista poliitikon mustamaalausta tämä toiminta ei liene. Pienelle mutta taatusti matalaotsaiselle anarkistille tässä avautuu mahdollisuus nettihäiriköintiin: eihän kyse ole siitä, että vain aiemmin käytettyjä tunnuksia haalittaisiin vaan siitä, että rekisteröidään tietyt nimiyhdistelmät kaikissa variaatioissaan. Poliitikon on tätä vaikea estää.
Tässä leikissä monille suomalaisillekin poliitikoille on jo käynyt köpelösti.
Erityisen hankalia ovat nimeen perustuvat osoitteet. SIC! En suosittele kenellekään seuraaville sivuille menoa. Niinpä http://www.pekkasauri.com/ vie pornosivustoon eikä keskustan kansanedustaja Jukka Vihriälälle ole käynyt sen paremmin sillä http://www.jukkavihriala.net/ vie sivustoon, jossa julkkiksia voi katsella vähemmissäkin vaatteissa.
Aktiivisimmin asiassa on toiminut Vihriälä, joka lehtitietojen mukaan perää hallitukselta toimia, joilla estettäisiin yksityishenkilöiden nimellä varattujen kotisivujen kauppaaminen uudelleen. Helsingin Sanomien (25.9., A 10) mukaan "monet eivät ole etunimi-sukunimi -tyyppisestä verkkotunnuksesta luopuessaan tienneet, että siitä tulee kansainvälistä kauppatavaraa." Saurikaan ei ole nimeään kantavan pornosivuston takana, vaikka HKL:n kuljettajalakon aikana annettujen kommenttien jälkeen en ihmettelisi edes sitä.
Vihriälä katsoo samaisen uutisen mukaan oikeusturvan kärsivän siitä, että asianomaisen olisi maksettava ja pidettävä hallussaan esimerkiksi .net -päätteinen verkkotunnuksensa vain siksi, ettei se menisi arvaamattomiin tarkoituksiin.
Lehti ei itse kerro, mitä kaapatulle sivustolle sitten voi tehdä, mutta sattumoisin yleisönosastolla on Atro Tossavaisen kirjoitus, jossa kaapatun verkkotunnuksen palauttamisproseduuri selvitetään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti