FIAF-kongressi pidettiin Cankarjev Domissa Ljubljanassa. Sosialistinen realismi on kouriintuntuvaa tässä Jugoslavian aikaisessa rakennuksessa.
Kokouspaikka oli maanalaisessa kerroksessa. Kymmentuntiset päivät siellä olivat loppuvaiheessa pitkiä ja tauot käytettiin mieluusti hyväksi.
Informaatiotiskin tytöt olivat ystävällisiä ja toimivat tehokkaasti. Plussaa Slovenialle.
Uuden Seelannin Huiya ja Libanoniin Ruotsista aikoinaan muuttanut Sven kävivät keskusteluja kongressipaikkamme Cankarjev Domin kattoterassilla. Kaikkiaan kokoukseen osallistui lähes kaksisataa elokuva-arkistojen, elokuvakeskusten, elokuvamuseoiden ja elokuvasäätiöiden johtajaa, apulaisjohtajaa, tutkijaa ja muuta spesialistia. Elokuva-arkistojen liiton jäseniä on monista erilaisista instituutioista, sillä monissa maissa elokuva-arkisto ei ole se paikka, missä Suomen lailla yhdistyvät elokuvien säilytys, restaurointi, tutkimus, museo ja esitystoiminta. Restaurointi voi olla elokuvamuseoiden harteilla, säilytys jopa valtiollisen filmisäätiön (kuten osin Ruotsissa, jossa televisio säilyttää ison osan uutis- ja ajankohtaisfilmeistä). Tutkimusta tehdään monissa instituutioissa, ja esimerkiksi Saksasta oli mukana monta yliopistotutkijaa.
Itävallan veteraani Peter Kubelka piti vauhdikkaan luennon filmistä. Hän antoi yleisön konkreettisesti tuntea, mitä filmi on. Ei siis mikään video tai digivideo...
Pitkät lounaat kuuluivat asiaan. Arvelimme, että pöytiintarjoilu ja se, että yläkerrokseen (vajaat 10 kerrosta) pääsi vain yhdellä hissillä oli syynä pitkähköön lounasaikaan. Kiipeämiseen tuo aika sitten olisi jo tarvittu, sillä hissijonot olivat piiiitkiä...
Hissiin jonottaessa saattoi tutkailla Cankarjev Domin Tito-valokuvien näyttelyä. Talvisissa oloissa Fidelin charmikin oli kovilla, kuten ilmeestä näkyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti