tiistaina, elokuuta 01, 2006

Ämpäri päässä

Luen työmatkojen hiljaisina hetkinä Orhan Pamukin (s. 1952) muistelmakirjaa Istanbul. Ehkä ensimmäiset muistelmat pitäisi kirjoittaa jo vähän yli viisikymppisenä.

Yliopistopiireille tyypilliset juhlakirjat kirjoitetaan vasta kuusikymppisille, poikkeuksena ne juhlakalut, joiden ei välttämättä uskota elävän enää kuusikymppisenä.

Juhlakirjoissakaan ei yleensä revitellä, vaikka kepeys onkin vaivihkaa sallittua. Joskus olen nähnyt kaveriporukan syntymäpäivälahjaksi kirjoittaman kirjan. Se oli hauska takana loistava tulevaisuus -tyyppinen.

Työmatkoihin kuuluu tällä hetkellä myös mp3-soitin. Ämpärisoittimeen sopivaa äänenvoimakkuutta on vaikeaa löytää kaupunkiolosuhteissa.

Vaihdoin avokuulokkeisiin. Korvani design on tehty aikoja ennen nappikuulokkeita.

Eräs huomio on jo tehty. Vasta kuulokkeet päässä tajuaa, kuinka valtaisaa kaupungin meteli on.

Kun kuulokäytävään virtaa hiljaista bossa novaa, ympärillä ärjähtelevät bussin moottorit, kuorma-autojen kaasutukset ja raitiovaunujen kaistanvaihdokset. Satunnaisten desibelipiikkien pauhinta ei katoa edes vaihtamalla sambaan, rockiin ja lopulta heavyyn.

Ei korvaan voi mitä tahansa syöttää. Kuinka lujalla ihmiset näitä kuuntelevat?

20 kommenttia:

Lupus Celestialis kirjoitti...

Ostin itse mp3-soittimen kesäkuussa vaakana aatoksenain käyttää sitä työmatkoilla. Kaupungin liikenneväylien meteli peitti kuitenkin tehokkaasti alleen Wagnerin, CMX:n, Pulp Fictionin soundtrackin ja jopa elektronisen jumputuksen ylä-ääniä lukuunottamatta.

Odottelenkin nyt, milloin saadaan kauppoihin sellainen soitin, joka analysoisi ympäröivän melun ja tuottaisi juuri vastakkaista ääniaaltoa, jolloin ääniaaltojen annihiloidessa toisensa syntyisi pelkkää hiljaisuutta.

Matti kirjoitti...

Filosofiassa juhlakirjat alkavat kyllä säännöllisesti 50-vuotiaana, en tiedä onko se tulevaisuuden odotus sitten niin heikko. Tasoltaan ne ovat täysin toisarvoista materiaalia, enkä ole paljon kepeyttäkään huomannut.

Anne kirjoitti...

Onko Pamukin Istanbul hyvä kirja? Oletko lukenut muita Pamukin teoksia. Minun pitäisi valita kirja esittelyä varten. (Olen lukion toisella luokalla). Kiitos vastauksestasi.

elvis kirjoitti...

Ei varmaan ole kaukana aika, jolloin jalankulkijakypärä määrätään pakolliseeksi (ainakin sauvakävelijöille). Kypärän kanssa myös meluongelma on helppo hoitaa.
Kypäräpakkoa odotellessa - ämpäri päähän ja akustiikkavillaa fylliksi.

Lupus Celestialis kirjoitti...

Oikeissa Mielipiteissä on jo aikaa sitten vaadittu kansalaisten yleistä kypäräpakkoa.

Sedis kirjoitti...

Lupus: Juuri näin.
Matti: Ehkä sentään elämäkerrallisissa artikkeleissa.
Anne: Olen lukenut Istanbulista vasta 70 sivua, eikä käsitys ole vielä valmis. Esitelmäsitaatteja sieltä olisi jo muutama löytynyt.

Oli muuten hauska lukea Kiiltomadon arvostelusta valitus tiettyjen asioiden toistosta kirjassa. Ei ollut itämainen perinne arvostelijalla hallussa. Siellä(kin) toisto on tyylikeino.

Ehkä esitelmän aihe voisi löytyä juuri tällaisesta: miettiä Pamukin asemointia suhteessa itään ja länteen. Siitä riittäisi kyllä aineksia vaikka kuinka pitkälle. Muistin käsitteen pohdiskelu voisi olla toinen kiintoisa lähestymistapa Pamukin Istanbuliin.

Muitakin Pamukeja on hyllyssä, mutta muiden projektien vuoksi olen ehtinyt lukea vasta romaania Nimeni on punainen. Enkä sitäkään pitkälle. Pidättäydyn siis tietämättömyyden vuoksi enemmistä kommenteista tällä erää.

Sedis kirjoitti...

Kypärä voisi olla oiva ratkaisu. Formulatyyppinen tai kevytversiona jääkiekkomaalivahdin maski. Niitä voisi maalailla kuin pääsiäismunaa ikään. Tietysti jotkut alkaisivat kilpailla siitä, kellä on kylän suurin kypärä.

Sedis kirjoitti...

On muuten käsittämätöntä, että korvanappikuulokkeet eivät ole muovailtavissa human designin (original) mukaisesti.

Ainahan se ei onnistu. Eräskin parturi keksi laitteen, jolla ihmisten hiukset voidaan leikata automaattisesti. Mutta eivätkö ihmisten päät ole eri muotoisia, kysyivät kriitikot. Kyllä, vastasi parturi, mutta vain ensimmäisellä kerralla.

Ehkä nämä korvakäytävään työnnetyt puikelot ovat tämän jälkimmäisen keksijän myöhempiä oivalluksia.

Kari Haakana kirjoitti...

Muistelen lukeneeni tällaisista oman korvakäytävän mukaan muotoutuvista/muovattavista kuulokkeista kyllä jostain... mutta en tietenkään muista mistä.

Kaupunkioloissa ääntä eristävät kuulokkeet ovat kyllä suositeltava ostos. Tällaisia löytyy kaikilta isoimmilta valmistajilta, mutta asian harrastajat ovat kovasti kehuneet Shuren nappikuulokkeita, joissa tulee mukana erikokoisia sovitteita korvaan työnnettäväksi. Hintaakin toki on, esim. Verkkokauppa.comissa satasen verran.

Anonyymi kirjoitti...

On niitä muovailtavia: http://www.hifistudio17.fi/Kuulokkeet/koss . Ja noista tuo SparkPlug. Ostin tuollaiset heti MP3 ostoksen jälkeen. Toimivat mainiosti.

Sun äitis kirjoitti...

Kuulokeasioissa olen konservatiivi: käytän valtaisia korvat peittäviä Sennheisereitä vaikka näytänkin ne päässä ihan pelleltä. Muuten en kuule liikenteessä mitään (minähän siis kuuntelen vain äänikirjoja ja pocasteja, en musiikkia).

Mut meiän Spögeillä on muitakin kokemuksia! Kun in-ear-kuulokkeissa sanotaan, ettei saa pestä vedellä, sitä pitää uskoa, olivat plugit miten vaikkuiset hyvänsä. Nimittäin ainaskin sällien kuulokkeista vesipesu liuotti liima-aineen veks, ja nyt ne patukat pullahtavat isoiksi heti kun puristus lakkaa -> ei saa työnnetyksi korvakäytävän. No, mitä tekivät neuvokkaat kaksoset? Ostivat läjän tavallisia korvaan tungettavia korvatulppia, lyhensivät tulppia hieman ja tunkivat kuulokkeisiin alkuperäisten patukoiden tilalle. Kun tulpat likaantuvat liikaa, vaihdetaan uudet tilalle. Väittävät, että toimii. Minä en kyllä ikinä kokeilisi!

Mette kirjoitti...

lIenee epäreilua Seistä kohtaan käyttää hänen kommenttilootaansa Pemukista keskusteluun. Suosittelisin silti lukemaan "Istanbul"-kirjaa "Mustan kirjan" rinnalla. Niistä saisi yhdessä irti - aika paljon.

Mette kirjoitti...

Ou. valitan kirjoitusvirheitä. Seis po. Sedis ja Pemuk po. Pamuk.

Anne kirjoitti...

Anteeksi, en tiennyt ettei täällä voi kysyä kommentteja. Siis ainakaan jonkun mielestä.
Mutta kiitos Sedis kommenteistasi Pamukin kirjasta kuitenkin. Tuo idän ja lännen katseleminen Pamukin silmin voisi olla kiehtova lähtökohta esitykseeni. Lähden siitä ja katson mitä tällä pohjalla siitä saa irti.
Kiitos siis vielä.

Sedis kirjoitti...

Mette. En ole noin tiukka tässä asiassa. Pienet vinkit esitelmien tekoon ovat aina paikallaan.

jPekka kirjoitti...

Kyllä niitä Lupuksen kaipaamia, aktiivisesti taustamelua vaimentavia kuulokkeita on jo vähän aikaa ollut olemassa - MicroPC:nkin uusimmassa numerossa testattiin muutamat (olisivatkos olleet Sennheiserin ja Sonyn mallit?). Eivätkä välttämättä ole kuulemma nykyään ihan huonojakaan.

Itse olen toistaiseksi tyytynyt Kossin the Plug -malliin (minullahan on vielä cd-levyjä pyörittävä pipodiskokin), mutta Sun Äitisin huomio kannattanee pitää mielessä - kiitoksia!

S. Liuhto kirjoitti...

Matti Viikari -vainaasta tehtiin kirja 50-vuotisjuhliin ja hyvä että tehtiin, aika oli lopussa. RIP.

Lupus Celestialis kirjoitti...

jPekka: Kiitoksia tiedosta! En ole seurannut kyllin aktiivisesti teknologiauutisia. Vehkeet kehittyvät niin että tänään ostamasi härveli vanheni jo eilen.

Sedis: Se on alkanut, Se minulla on jo kylän suurin kypärä!

Timbuktun Dee kirjoitti...

Noh, mekin kysellään Pamukista, oletko edistynyt Istanbulissa? Uskalataako kirjan ottaa Turkkiin matkalukemisiksi, jos uskaltaa joutuuko siellä kenties selliin? Onko muutakin kuin kaunokirjallista nautintaa eli esim. orientaatiohyötyä Istanbuliin? Noh, luetaan se Kiiltomato-artvostelu. Pamuk vain uutisostsikoista tuttu, muttei kirjailijana.

Sedis kirjoitti...

Lomailijan kiireitä vähän ollut: sehän oli periaatteessa työmatkalukemista. Mutta tänään Pamuk jatkukoon. Tulossa Helsingin hellettä.