perjantaina, syyskuuta 01, 2006

Suomen onnellisin mies

Suomen onnellisin mies lienee tänään Kansan Uutisten päätoimittaja. Kun lehdistötukea viimeksi jaettiin, lehteä julkaisevan yhtiön toimitusjohtaja unohti laittaa hakemuksen ajoissa. Kansan Uutiset jäi kokonaan ilman tukea.

Puoluelehdistö on Suomessa ollut ammoisina aikoina hyvin tärkeä. Ne olivat se lähde, josta eri suuntiin menevät poliittiset mielipiteet voitiin lukea. Lehdet esittivät rankkojakin mielipiteitä ja tavoitteet kirjautuivat selvästi monien lukemille sivuille. Tämän moniarvoisuuden tukemiseksi kehitettiin lehdistötuki.

Asian tärkeys on näkynyt viime vuosina erityisesti taloudellisissa vaikeuksissa olleiden maakunnallisten ja levikiltään suhteellisen pienten lehtien kohdalla. Suomalainen maaseutulehdistö on ostettu suuriin konserneihin. Puoluelehdet ovat kutistuneet lähes olemattomiin, vaikka monien maakunnallisten lehtien enemmän tai vähemmän suorat kytkökset ovat toki tallella. Niissä myös tehdään politiikkaa lähes entiseen malliin. Pääkaupunkiseudulta tätä ei oikein näe, ja varsinkin nuoriso on tästä syystä asiasta täysin tietämätön. Koulussahan lehdet eivät ole kovin näkyvästi esillä.

Kokoomuksen politiikkana oli yhteen aikaan Tiedonantajan pudottaminen kokonaan tuen piiristä. Kimmo Sasi sillä oikein elämöi ja osoitti paitsi moniarvoisuuden puutteensa, myös yksisilmäisen poliittisen ajattelunsa. Lehdistön reagointi oli yllättävän yksimielistä: poliittisilla perusteilla ei tukea pidä lopettaa.

Kansan Uutisetkin on nyt päässyt tästä ahdingosta, sillä sille järjestetyssä erikoisannissa valtio antoi lehdelle 575 000 euroa. Se on lähes 30 prosenttia vähemmän kuin lehti olisi todennäköisesti saanut, jos hakemus olisi tullut ajoissa. Mutta silti uskon, että lehden päätoimittaja on onnellinen. Onnittelut Jannelle!

Moni ei varmasti lue Kansan Uutisia. Aika harvoin itsekin. Siksi ehkä pieni pääkirjoituspotpuri voi olla vanhemmille muisto menneistä hyvistä poliittista ajoista. Nuorille se voi olla esimerkki siitä, että politiikasta voi vieläkin kirjoittaa. Esimerkiksi opiskelijoille tämä voi olla hyödyllistä luettavaa.

1 kommentti:

Antti Leppänen kirjoitti...

Kansan Uutisten lukeminen, silloin kun se sattuu junan hyllyltä käsiin, on hämmentävä kokemus: ei juttujen sisällön tai tason vuoksi vaan siksi että lehdessä ei ole ilmoituksia eikä mainoksia. No, ehkä yksi kaupungin kuulutus, tai vasemmistoliiton ilmoitus. Miksi emme puhu "kaupallisesta lehdistöstä", vaikka käytämme samaa määrettä mainosrahoitteisiin radio- ja televisionkanaviin?

Kansan Uutisista puhuen, kannattaa muistaa sen viikkolehden kirjoittajan Kai Hirvasnoron blogimuotoinen laaja juttuarkisto.