Vanhat opiskelutoverit kunnostautuvat. Aikanaan varsin paljon yhdessä aikaa viettänyt kolmikko näyttää saavan aikaiseksi kaikenlaista. Aappo väitteli tohtoriksi kesäkuussa, ja minultakin tuli kirja ulos samassa kuussa.
Nyt monet elokuvafestivaalit yhdessä kolunneen kolmikon kolmas jäsen, Ylen toimittaja Esko Varho on saanut valmiiksi käsikirjoittamansa ja ohjaamansa neliosaisen televisiosarjan Pula-aika.
En ole ohjelmaa etukäteen nähnyt, mutta uskon vahvasti sen olevan korkeatasoinen. Vaikka tämä on Eskon ensimmäinen suuri ohjaustyö, on hänen kokemuksensa televisiotoimittajana vankka ja alan tuntemus hyvä.
Siteeraan ohjelman mainosta edellisestä linkistä, johon kyllä kannattaa klikata muutenkin: esittelyn lopussa on näet aiheeseen lisää perehdyttäviä linkkejä. Katsokaa ja kommentoikaa minulle tunnelmianne sarjan äärellä.
"Sota-aika merkitsi suomalaisille paljon muutakin kuin rintaman kauhuja. Myös kotirintama joutui käymään läpi oman taistelunsa nälkää ja puutetta vastaan. Pula-aika kertoo noista vaikeista vuosista. Ohjelmasarjassa tavallisten ihmisten selviytymiskeinot yhdistyvät kansahuoltoviranomaisten maailmaan. Ohjelmaa varten on haastateltu lukuisia sodan kotirintamalla kokeneita ihmisiä eri puolilla Suomea.
Jatkosodan Suomi oli äärimmäisen keskitetty sotatalous, joka selvisi vain kansan hämmästyttävän kekseliäisyyden ja varsinkin naisten armottoman työnteon ansiosta. Pula-aika näyttää, kuinka isänmaallinen kansalainen luovuttaa hiuksensa kangastuotantoon, kuinka makeistehtaan suklaakoneet jauhavat ”puuronkastiketta” ja muita korvikkeita, kuinka häkäpönttöautot kehittyvät hämmästyttävästi muutamassa vuodessa ja kuinka kastiketta valmistetaan ilman rasvaa ja maitoa.
Arkistojen kätköistä on kaivettu esiin myös hätkähdyttävää tarinaa kansanhuoltoministeriössä vallinneista kriisitunnelmista ja epätoivoisistakin ponnistuksista kansan ruokkimiseksi. Sotasensuuri esti aikoinaan kertomasta kuinka lähellä todellista romahdusta ja jopa nälänhätää Suomi kävi jatkosodan aikana. Pula-ajan kertojahahmona toimii kansanhuoltoministeriön propagandapäällikkö Untamo Utrio, jonka sodan aikaiset päiväkirjat ja muistelmat tarjoavat tirkistysreiän tähän maailmaan.
Ainutlaatuisen näkökulman ohjelmaan tuo sotatalouden tukemiseksi tehty elokuvapropaganda. Ohjelmasarja sisältää runsaasti filmimateriaalia, jota ei ole koskaan aikaisemmin esitetty televisiossa. Tämä aineisto yhdistetään Pula-ajassa dramatisoituihin jaksoihin, joissa Untamo Utriota näyttelee Ilkka Heiskanen. Ohjelmasarjan käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Esko Varho.
Osa 1: Sodassa nälkää ja puutetta vastaan, TV1 6.9. klo 20.00
Suursodan alkaminen Euroopassa syyskuussa 1939 näkyy heti myös Suomessa, kun tuonti maailmalta pysähtyy. Kansanhuoltoministeriö perustetaan. Ensimmäisenä kortille menevät kahvi ja sokeri. Talvisodassa huoltokysymyksiä ei juuri ehditä pohtia, mutta välirauhan aikana pula syvenee. Kaupunkilaiset joutuvat kohtaamaan ostokortit ja kupongit. Maalla taas päivitellään tiukkenevia elintarvikkeiden luovutusmääräyksiä. Viljaa ja eläimiä kätketään kansanhuollon tarkastajilta. Mustapörssi alkaa rehottaa. Tunnelma on vielä vaarallisen odottava.
Osa 2: Meitä uhkaa nälänhätä, TV1 13.9. klo 20.00
Jatkosota ei päätykään jouluksi. Poikkeuksellisen huono sato, ennätyskylmä talvi sekä Itämeren vaikea jäätilanne luovat ennakoimattoman tilanteen. Kaupungeissa jonot kasvavat. Talvella 1941–1942 Suomi ajautuu kuilun partaalle, kun leipävilja uhkaa loppua ja perunat paleltuvat. Nälkäkevään todellisuus jättää kaupunkilaisten muistoihin pysyvät jäljet, mutta tilanteen todellista vaarallisuutta ei koskaan kerrota kansalle. Tunnelmat kansanhuoltoministeriössä kiristyvät äärimmilleen.
Osa 3: Kaikki keinot käyttöön, TV1 20.8. klo 20.00
Nälkäkevään jälkeen kansan omatoimisuus lisääntyy. Kaupungeissa jokainen maatilkku pannaan kasvamaan perunaa ja luonnosta keksitään yhä uusia korvikkeita. Syöttöporsaiden ja kaniineiden pito yleistyy asustuskeskuksissa. Muuten laihaan pöytään hankitaan lisämuonaa myös onkimalla ja marjastamalla. Valtaväestön ongelmien taakse kätkeytyy kuitenkin pula-ajan suurimpien kärsijöiden tragedia.
Osa 4: Sitkeää voimaa, TV1 27.9. klo 20.00
Pula-ajasta selviytymistä hankaloitti valtava työvoima- ja raaka-ainepula, joka vaati niin kansalaisilta kuin virkamiehiltä aina vain kekseliäämpiä ratkaisuja. Vanhoja vaatteita ratkottiin, käännettiin ja ommeltiin uusiksi moneen kertaan. Puukengät korvasivat nahkaiset jalkineet. Polttoainepulaa helpottamaan kehitettiin mottitalkoot, jotka tempaisivat mukaansa koko kansan. Samanaikaisesti Suomi haki epätoivoisesti tietä rauhaan ja yhteydet Saksaan piti katkaista. Se merkitsi hyppyä tuntemattomaan: mistä saadaan viljaa kansan ruokkimiseksi."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti