Kirjamessuilla pahin tungos oli lounasjonossa.
Kävin tsekkaamassa omat ja kaverien kirjat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran osastolla. Minusta oli tullut alekirjailija!
Käykää ihmeessä ostamassa Taistelu elokuvasensuurista (SKS 2006) pois, sillä hinta oli vain 5 euroa. Alle sentin sivu. Ovh oli 36 euroa.
Muitakin elokuvakirjoja oli tarjolla poisvientihintaan. Divareissa hinnat ovat vähintään kolminkertaiset, joten tässä on chäänssi kätevälle bisneshenkiselle toimijalle.
Ostin omaa kirjaani viisi kappaletta. Niitä voi vaihtaa toisiin kirjoihin ja/tai antaa lahjaksi.
Kun tapasin toisen tuoreen ja onnesta säihkyvän alekirjailijan - hänen teostaan myytiin kuulemma yhdellä eurolla - ehdotin Suomen Alekirjailijat ry:n perustamista.
Nykyisellä kirjan kierrolla siitä tulisi nopeasti kirjallisuusalan mahtavin järjestö. Semmoisia painosten sankareita olemme, että melkein kaikkien kirjoja myydään ale-hintaan jossakin vaiheessa kiertoa. Ja mitä isompi nimi, sitä varmemmin.
Tämän toisen SAK:n pitäisi tietysti jakaa vuosittainen Alekirjailija-palkinto. Ovh:n lasku antaisi pisteitä, ja tietysti julkisesti tunnustettu häpeä nostaisi pistekertoimia.
Bongattuja bloggareita oli monta Karri Kokosta juttuja metsästävään Kirsi Myllyniemeen ja sädehtivään Minyaan ja tietysti mukana menossa oli Istori. Tämän lisäksi vanhoja tuttuja eri vuosikymmeniltä vaelsi vastaan messualueen käytävillä. Jo senkin vuoksi messuilla on hieno pistäytyä.
Messut suljettiin jo kuudelta, joten iltaolunen oli paikallaan. Se tuotti sekä jälleennäkemisiä että uusia tuttavuuksia. Pöydässä istuivat eri aikoihin Tuomas Nevanlinna, Silja Hiidenheimo, Lauri Törhönen, Kaarina Hazard ja pistäytyjiä tietysti tämmöiseen seuraan riitti. Pidempään jutustelin vanhan opiskelukaverinini Ruben Stillerin kanssa ja Mia Paju Ylestä jäi myös toiselle oluelle. Pari sanaa vaihdoin ulkona tupakalla kirjailija Tuomas Kyrön kanssa, uusi tuttavuus hänkin minulle.
Tänään Radion sinfoniaorkesteri säestää Chaplinia Finlandia-talossa iltaseitsemältä. Ajattelin käydä siellä. Kirjamessubileitäkin olisi näemmä Facebook-ilmoitusten mukaan luvassa, mutta ehtiiköhän sinne asti...
6 kommenttia:
Tänään käyn ostamassa tuon sinun kirjasi ennen kuin se loppuu :)
Kirjojen elinikä on nykyisin kustannustalojen mielestä kovin lyhyt. Toisaalta divarimarkkinat kukoistavat kirjamessuillakin. Divareille aion itse omistaa yhden kirjamessupäivän.
Kirjojen kierrätysvauhti on tässä maassa tiedon ja sivistyksen välittymisen ja säilyttämisen kannalta jokseenkin järkyttävä, mutta mikäpä minä olen kannattavuuteen pyrkiviä yrityksiä - kustantajia ja kirjakauppoja - neuvomaan.
Tämän huomasi aika konkreettisesti mm. siitä että esim. Akateeminen ja Suomalainen eivät pitäneet vuoden 2006 alussa varastossaan vuoden 2005 vuoden tiedekirjaa, vaan se täytyi erikseen tilata. (Enpä tilannut kummastakaan vaan toisaalta.) Ero verrokkimaahani Etelä-Koreaan vaan on huima. Olen aina voinut olla aika varma että sikäläiseen ison ketjun kauppaan sisään marssiessa lähes mikä hyvänsä haluamani 1990-luvullakin ilmestynyt tutkimusteos on saatavissa, ja kustantajat pitävät erittäin hyvin painoksia saatavissa vanhemmistakin kirjoista. Kyllähän siellä on pitkään valitettu, etteivät ihmiset lue, mutta ei se ainakaan kirjojen saatavuudesta ole kiinni. Suomen-tutkija joutuisi Suomessa käydessään varmaankin jäämään kirjastoon käkkimään, minä saan kirjat Koreasta mukaani.
Jes. Kirjaa ei myydä, koska sitä ei ensin mainosteta, se ei ole selailtavana, eikä sitä oikeastaan edes myydä.
Minä ainakin mainostin kirjaasi eilisessä postauksessani ja sitten mainostan uudelleen, kun olen sen lukenut.
Kiitän.
Äläpä sure, Sedis. Kaikkien kirjat päätyvät lopulta alemyyntiin. Siis ihan kaikkien.
Lähetä kommentti