torstaina, lokakuuta 11, 2007

Kirjallisuutta ja elokuvaa

Kirjallisuuden Nobel-palkinto meni Doris Lessingille. Lessingin omaelämäkerralliset, usein Afrikkaa sivuavat teokset ovat täynnään Wikipedia-tekstiä lainaten "politiikkaa, sosiaalisia suhteita, kulttuurien yhteenottoa, rotusyrjintää ja rotujen eriarvoisuutta, 'kamppailua vastakkaisten elementtien lomassa omana yksilöllisenä persoonallisuutena' sekä konfliktia 'invidualistisen omantunnon ja kollektiivisen hyvän' välillä.

Suomessahan mikään kirja ei ole koskaan tarpeeksi hauska, jollei sitten kyse ole, niin kuin nykyään kaikkein useimmin, dekkarista. Kirjallinen keskustelukin on tietysti pohtinut kaikkein eniten kysymystä ovatko dekkarit kirjallisuutta. Sen mukaisesti sitten nimetään jo yliopistolliset oppituolitkin kirjallisuudessa. Mieluummin katselee maailmaa historioitsijana, vaikka syntinsä toki siinäkin, eivätkä ihan vähäisetkään.

Lessingin palkintokaapin lukeminen kertoo, kuinka menestyvän kirjailijan vakava - se on tässä todellakin humoristisen vastakohtana -, kuinka siis vakava ura palkitaan tihentyvällä tahdilla: Somerset Maugham Award (1954), Prix Médicis étranger (1976), Österreichischer Staatspreis für Europäische Literatur (1981), Shakespeare-Preis der Alfred Toepfer Stiftung F. V. S., Hamburg (1982), W. H. Smith Literary Award (1986), Palermo Prize (1987), Premio Internazionale Mondello (1987), Premio Grinzane Cavour (1989), James Tait Black Memorial Book Prize (1995), Los Angeles Times Book Prize (1995), Premio Internacional Catalunya (1999), David Cohen British Literary Prize (2001), Companion of Honour from the Royal Society of Literature (2001), Premio Principe de Asturias (2001), S.T. Dupont Golden PEN Award (2002), Nobel Prize (2007).

Näitä katsoessa on kiva seurata suomalaisten Internet-keskustelupalstojen pohdintaa seuraavasta suomalaisesta kirjallisuuden Nobelin saajasta.

Elokuvassakin on palkintoja jaettu. On kiintoisaa vertailla sitä tosiasiaa, että Pohjoismaiden elokuvapalkinto annettiin tanskalaiselokuvalle Kunsten at græde i kor (suom. "Kuorossa itkemisen taito"). "Elokuva on yhtä aikaa järkyttävä ja viihdyttävä ja käsittelee lasten hyväksikäytön kaltaista vaikeaa aihetta terävästi mutta inhimillisesti", kiittelee jury.

Suomi osallistui kilpailuun elokuvalla, joka käsitteli humoristisesti miesprostituutiota.

2 kommenttia:

ee kirjoitti...

Kirjallisuudesta: lauantain HBL:ssä Märtä Tikkanen heittää kolumnissaan ilmaan ajatuksen seuraavasta suomenruotsalaisesta kirjalliden nobelista. Hmmm...kukahan sen saisi? Märta ei kerro.
Elokuvasta: jaa, mielestäni se suomalainen leffa ei käsittele aihettaan erityisen humoristisesti. Huumoria elokuvassa toki on, mutta aihe on kuolemanvakava.

Sedis kirjoitti...

Komedia.