Times Online kertoo tänään, että brittejä on höynäytetty. "Ihmisille vuodesta 1987 lähtien suositellut viikottaiset juomarajat, jotka ovat enintään 21 yksikköä alkoholia miehille ja 14 naisille, eivät perustu mihinkään tieteelliseen näyttöön."
Lehden mukaan uusimmat tutkimukset osoittavat, että rajoja pitäisi nostaa, mutta ministeriötason määräyksillä niin ei ole tehty. Suositukset annettiin aikoinaan, koska "tuntui siltä, että jotakin pitää tehdä". Nyt asianomaiset tunnustavat, että ne olivat "tuulesta tempaistuja".
Täydentävästä artikkelista saa tietoja eri tutkimuksista eri maissa.
Rankasti ryyppäämään ei kannata tämän perusteella ryhtyä. Newscastlen yliopiston maksaspesialisti Christopher Record sanoo, että näillä "rajoilla" ei ole merkitystä. "Tiedämme sen, että mitä enemmän juot, sitä suurempi riski. Ongelma on siinä, että meillä on erilaiset geenit. Jotkut ihmiset voivat juoda huomattavasti enemmän eivätkä he joudu minkäänlaisiin ongelmiin." Tämä on tuttua tekstiä Suomessakin silloin, kun argumentoidaan asiallisesti eikä vain valisteta.
Eri maiden suosituksissa käytettävä "alkoholiyksikkö" vaihtelee kooltaan. Kun suosituksia vertaillaan samankokoisilla annoksilla, on turvallisuusraja Puolassa 12.5, Britanniassa 21, Kanadassa 23.75, Yhdysvalloissa 24.5, Etelä-Afrikassa ja Tanskassa 31.5 ja Australiassa 35.
Kanada, Hollanti ja Espanja eivät tee eroa miesten ja naisten juomisen välillä. Muut maat tekevät. Ehkä olisi syytä tehdä lopuissakin.
Mailman Terveysjärjestö WHO jakaa alkoholia juovat kolmeen ryhmään: miehille alle 35 alkoholiyksikköä (8 g) merkitsee matala-riskisyyttä, 26-52.5 yksikköä ja yli 53 korkeaa riskiä. Naisilla vastaavat luvut ovat alle 17.5, 18-35, ja yli 36 yksikköä.
Suomessa ei suositella, vaan puhutaan, testataan ja varsinkin erilaisissa valistuskampanjoissa pelotellaan termillä suurkuluttaja. Suomessa alkoholin suurkulutus määritellään puhtaan alkoholin kulutuksena viikossa, jotka miehillä yli 280g/vko ja naisilla yli 140g/vko[ja viitteet alkoholiongelmasta CAGE-pistemäärän avulla (CAGE≥2)]. Rahat ovat siis täsmälleen samoja kuin WHO:n omaksumat matalan riskin rajat.
Asiaa sotkee kuluttajan näkökulmasta se, että Suomessa käytetään yleisesti termiä "ravintola-annos": Yksi ravintola-annos on pullo olutta, lasillinen (12 cl) viiniä tai 4 cl väkeviä alkoholijuomia. Ne sisältävät alkoholia 12–14 grammaa. Kuluttajan on siis oltava tarkkana ja pidettävä sopivaa laskulaitetta mukanaan viikkoannosta siemaillessaan.
Usein tähän "ravintola-annoksista" puhuvaan valistukselliseen linjaan - erotuksena lääketieteellisestä - liittyy suosituksen omainen maksimi: 2 ravintola-annosta päivässä tai 14 viikossa.
Kaksi ravintola-annosta päivässä tarkoittaa n. 180 g viikossa eli se on todella reilusti alle miesten matalariskisen juomisen alarajan ja kuitenkin yli naisten kansainvälisen suosituksen. Sitä voidaan siten pitää yhtenä suomalaisena "tuulesta temmattuna" suosituksena.
Kuitenkin on huomattava, että suuri osa juo tuon miehelle matalariskisen viikkoannoksensa kerralla. Se ei välttämättä ole riskitöntä, kun ottaa huomioon muutkin onnettomat tilanteet kuin pelkkä juomisen kautta terveydelle aiheutettu pitkäaikaisseuraamus. Tämäkin antaa aiheen olettaa, että kahden päiväannoksen ja 14 viikkoannoksen määrä "suosituksena" tai "suurkulutuksen rajana" on syytä korjata, sillä ne eivät oikein vertaudu toisiinsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti