[Blogilista ei näytä päivittävän tätä blogia, joten tilatkaa RSS-syöte. Napit ohessa.]
Tärkein ensin. Nato kitisee ja on ilmeisesti hajoamaisillaan. Syynä on eurooppalaisten huono osallistuminen Afganistanin tilapäisten ongelmien sotilaalliseen ratkaisuun.
Onneksi Ile tapaa Condin. Liittyisiköhän tämä jotenkin Afganistaniin? Jihaaa!
Liipasin herkäksi tässä asiassa, revolverijournalisti, kuka lienetkin.
Oli todettava, että kesä on käynyt koleaksi, kun laahustin läpi tihkusateisen kaupungin. Vain toistuvat hyvät kulttuuritekoni antoivat anteeksi sen kostean ja nihkeän tuoksun, jonka käärinliinoistani irtosi epävirallisessa kokouksessa.
Parhaat päätökset tehdään aina epävirallisissa kokouksissa. Sitä ennen olin kirjoittanut pihtisynnytyksellä ilmaisen kolumnin, toimittanut sen jo epätoivoiseksi käyneelle päätoimittajalle ja tavannut hyvistä teoistani lähes onnellisen elokuvaohjaajan. Kokous, jonka epävirallista luonnetta en lakkaa korostamasta, johtanee ainakin yhden ihmisen vakiintuneeseen onnen tilaan.
Matkalla kokouspaikalle etsiydyin kahden euron kirjakauppaan. Ostin Johannes Salmisen päiväkirjat vuodelta 2003.
Se täyttää perushistorioitsijan ehdon: on niin lähellä nykypäivää että hirvittää. Kirjassa kirjoitetaan jännittävistä asioista. Yhdysvallat on hyökkäämässä Irakiin!
Afganistan oli silloin jo taakse jäänyttä elämää, mutta nyt se on hajottamassa Naton. Ja Ile hoitaa homman Condin kanssa. Siitä kannattaa kirjoittaa leikkisiä tarinoita laatulehteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti