Mikään ei ole niinkuin ennen: "Kerroin hänelle, että lentäminen on nopein, mukavin ja turvallisin matkustamistapa mitä on olemassa. Lentokoneessa istuminen on kuin istumista kaikkien aikojen loistobussissa, puuttuu vain maanteiden tärinä ja pöly. Siellä saa tupakoida ja kauniit lentoemännät tarjoilevat lakkaamatta purukumia, hedelmiä, virvokkeita ja syötävää. Vaikka hän ei puhuisi minkään valtakunnan kieltä, hänellä ei ollut mahdollisuutta eksyä tai unohtua pois koneesta jossakin välilaskupaikassa, sillä kerran luovutettuaan passinsa lentoasemalla matkustajat ovat koko ajan kuin lammaslauma lempeiden, viisaiden paimenkoirien valvonnassa."
Päivän kysymys: Kuka, missä ja milloin?
12 kommenttia:
Varmaan herra Aviator, Howard (?) Hughes.
Paikkaa ja aikaa en osaa arvata.
Paavo Väyrynen?
Ei vielä tärpännyt. Jälkimmäinen on lähempänä: suomalaisesta on kysymys.
Mikä vuosikymmen?
Mika Waltari Olavi Paavolaiselle tai päinvastoin joskus 30-luvulla?
Paavo Väyrysellä oli paremmin. Hänellä oli kaikki tämä ja lisäksi hän sai nipistää lentoemoa pyllystä.
Mika Waltari on oikein!
Vuosikymmen ja kohde vielä mättää...
Ei saa ministerismiestä noin...
Katsomatta aikaisempia vastauksia: Mika Waltari jälkimmäisellä Istanbulin matkallaan (tall chance...)
Lähdin Istanbuliin 1947. Verraton arvaukseni.
Jes. Vaimoahan siinä opastetaan lentomatkailun saloihin 1940-luvun lopulla.
Kyllä oli mukavaa matkailu silloin.
Vaimo siis aikoo lentää Sveitsistä Ruotsiin. Mika W. ei kerro, että ruotsalaisen lentoyhtiön kone on juuri murskaantunut Istanbulin lähistöllä...
Lentokoneen etu oli myös rajojen yli kulkemisen vaivattomuus: viisumeita ja valuuttoja oli tuolloin työlästä hankkia - pitkät odotusajat vaivasivat. Tunnetut suosittelijat auttoivat viisumijonojen ohi, ulkomaan tulot auttoivat Mika Waltaria Suomen Pankissa, kun se myönsi valuuttaa matkailijan käyttöön.
Lähdin Istanbuliin on hyödyllistä luettavaa sodan jälkeisistä olosuhteista kiinnostuneelle.
Olisin veikannut Waltaria, jos olisin ehtinyt kisaan. Kirjaa en.
Lähetä kommentti