maanantaina, syyskuuta 10, 2007

SDP:hen vedetty sähköt

Kas vain. SDP:hen on vedetty sähköt. Avasin nimittäin vähintäänkin pahojen aavistuksien vallassa puolueen kotisivut, sillä suoraan sanoen en uskonut, että puolueväki olisi onnistunut laittamaan demarien puheenjohtajan Eero Heinäluoman kohutun puheen nettiin.

Olin väärässä. Heinäluoman puhe on tallessa ja kansalaisjournalismin riepoteltavana.

En ole puolueen jäsen, vaikka hyväksyn Antonio Gramscin toteamuksen, jonka mukaan "jokainen puolueen jäsen on intellektuelli". Gramsci saattoi kyllä tarkoittaa jotakin nimenomaista puoluetta, mutta ei sitä tarvitse nykyaikana siihen jättää.

Ylipäänsä intellektuaalin käsite on Suomessa - ja varmaan monissa länsimaissa - pahasti vääristynyt. Intellektuaalina oleminen ja eläminen ei ole korkeushyppyä. Riman ei tarvitse olla taivaissa, joka kerta ei pidä vaatia ennätystä. Eikä varsinkaan jokaisen kisan tarvitse päättyä pudotukseen. Arkijärki riittää intellektuaalina olemiseen. Ja juuri sitä jokainen puolueen jäsen tarvitsee.

Puolueen jäsenen ja intellektuellien pahin maailmassa toteutuva epätoivottava tila on tietysti, että hän on väärässä. Otamme etäisen esimerkin. Paavo Haavikosta ei läheskään aina pidetä siksi, koska hän sanoi kerran toivovansa, että hänen esityksessään olisi virheitä. Siitä suuttuivat kaikki ne, jotka eivät tee virheitä. Suurin osa suuttuneista oli jo ennestään vihainen. Kuka mistäkin syystä.

En tiedä, onko Haavikko jonkin puolueen jäsen. Luultavasti hän ei kelpaisi, koska kukaan ei ajattelisi häntä ensin jonkin puolueen jäsenenä ja vasta sitten intellektuaalina. Intellektuaalit ovat vaarallisia, koska niistä ei tiedä. Ja epäluotettava on poliittisissa piireissä sama kuin potentiaalinen petturi, kavaltaja ja loikkari.

Puolueen jäsenet eivät tunnusta virheitään koskaan. Helsingin Sanomien SDP-sivulla (HS 10.9.07, A5) Metalliliiton Matti Putkonen pääsee lähimmäksi rypiessään puheenjohtajan puheen herättämässä äkillisessä katumuksessa: "Meidän sosialidemokraattien vika, minun etunenässä, on ollut se, että olen yrittänyt kertoa muille, mikä on oikein, vaikka en ole aina edes tiennyt."

Päinvastoin kuin oikeakielisyydestä lipsuva Helsingin Sanomat, kirjoitin tuohon siteeraukseen yhden etuaa:n sosialidemokratian. Puolue nimittäin lopetti tulevaisuusseminaarissaan epäintellektuaalisen pohdiskelun nimenvaihdoksesta. En tiedä mitä syitä kokous esitti, mutta todellinen syy oli hyvän brändin pilaaminen, jonka puheenjohtajakin puheessaan mainitsi. Ilman että pelkäsi tulevansa leimatuksi epäintellektuaaliseksi käyttäessään tällaista kaupallista, kaupungeissa toimiville mainostoimistoille pyhitettyä epäpuoluetermiä.

Perusluotettavuutta korostavia bränditekijöitä Heinäluomakin näyttää korostaneen: "Tässä työssä liikkeemme arvopohja säilyy. Vapauden, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden sanoma on pysyvä." Vaikea niistä olisi ehkä sosialidemokratian nimissä luopuakin. Ja silti: kuinka moni muu puolue nuo pystyy allekirjoittamaan?

Linjapuhehan se oli. Puheenjohtaja korosti puolueen suunnan olevan oikealle ja vasemmalle heilumisen sijaan eteenpäin: "Miksi me olisimme oikealle menossa? Emme me näitä markkina-arvoja jaa ja siellä on sitä paitsi aika ahdasta kun keskusta ja kokoomus kisaavat porvarileirin johtajan paikasta. Ja sitä paitsi: ei kokoomus saavuttanut vaalivoittoa kovilla oikeistolaisilla lupauksilla vaan hyvin sosialidemokraattisilla ajatuksilla. Puheet työväenpuolueesta ja tasa-arvotuposta - eivät ne kovin oikealta tule."

"Tai kokoomuksen lupaus toteuttaa kaikki se, mitä demarit esittävät ja vähän enemmänkin. Me katsomme nyt, miten kokoomus näiden lupaustensa kanssa käytännössä toimii."

"Ja miksi menisimme vasemmalle; siellä on kovin hiljaista ja liikettä pikemminkin meidän suuntaan."

Intellektuaalinen vastaheitto perustuu tietysti siihen vaaraan, joka syntyy, jos jokin iso ja voimakas menee hirmuista vauhtia eteenpäin sivuilleen - oikealle tai vasemmalle - katsomatta.

"Vorwärts"-huuto ei kuitenkaan aina ole ongelma, kuten tässä linkattu saksalainen esimerkki osoittaa.

Eteenpäin-kehotusta ei säestänyt uusien käsitteiden runsaus. Sen ymmärtää kun katsoo väliotsikoita: Työn arvostus, Sosiaaliturvaa uudistamaan, Osaamisen kehittäminen, Oikeudenmukaisuuden vahvistaminen, Ympäristöstä huolehtiminen, Oikeuksista ja velvollisuuksista.

Siteeraan jokaisesta otsikkoryhmästä mielestäni tärkeitä virkkeitä:

Työn arvostus

"Ja ainut oikea tavoite meille on täystyöllisyys ja pohjoismainen korkea 75 prosentin työllisyysaste. Se on seuraavan vaalikauden suuri tehtävä."

"Pätkätyöntekijöiden oikeudet on tuotava mahdollisimman tarkasti vakituisten työntekijöiden oikeuksien rinnalle. Samalla syntyvät mahdollisuudet vähentää niiden ihmisten määrää, jotka joutuvat pätkätyöhön vastoin omaa tahtoaan kokoaikaisen vakituisen työn puuttuessa."

Sosiaaliturvaa uudistamaan

"Sosiaaliturvassa on aika tehdä isompi remontti. Tuon uudistuksen tavoitteena tulee olla yksinkertaisempi ja samalla selkeästi myös nykyistä kannustavampi sosiaaliturva. Kun pidämme huolta sosiaaliturvan yhteydestä työhön - kannustavuudesta - meillä on mahdollisuus tehdä myös tarpeelliset tasokorjaukset lapsiperheiden, ilman työtä vailla olevien tai eläkeläisten toimeentuloon."

"Nyt maksamme edelleenkin joutilaisuudesta ja kiellämme ihmisiä tekemästä mitään työttömyyden aikana. Miksei työttömyysturvalla voitaisi mahdollistaa myös pidempikestoisessa opiskelussa muutosturvan periaatteiden hengessä."

Osaamisen kehittäminen

"Opetusryhmien pienentäminen, ammatillisen koulutuksen tason nostaminen, yliopistojen ja korkeakoulujen vahvistuvat toimintamahdollisuudet ovat kaikki tärkeitä tulevaisuuden investointeja."

"Samalla me odotamme, että korkeakoulut ja oppilaitokset kehittävät omaa toimintaansa ja keskinäistä yhteistoimintaansa."

Oikeudenmukaisuuden vahvistaminen

"Jos rikkaat vapautetaan perintöverosta kokonaan, joudumme miettimään omaa pääomaverotuksen vaihtoehtoamme kokonaan uudelleen, sillä veronmaksukyvyn täytyy säilyä yhtenä keskeisenä verotuksen periaatteena."

Ympäristöstä huolehtiminen

"SDP:n pitää ottaa takaisin se johtava ympäristöpuolueen asema, joka meillä oli vielä 1980-luvulla. Siihen meillä on kaikki mahdollisuudet ja siihen meitä kannustavat myös vahvat kansainväliset esimerkit. Ajattelen tässä ruotsalaisia ja brittiläisiä tovereitamme, joiden kanssa voimme tehdä paljon yhteistyötä."

Oikeuksista ja velvollisuuksista

"Perinteinen oikeisto jättää kaiken yksilön vastuulla - oma vikasi, jos et pärjää. Me puolustamme ihmisten oikeuksia mutta tunnustamme myös sen, ettei ole oikeuksia ilman velvollisuuksia. Ja tässä voimme kysyä, olemmeko joskus liikaa luottaneet yhteiskunnan - ja viranomaisten - kaikkivoipaisuuteen."

"Yhteiskunnan pitäisi antaa vanhemmille tukea kasvatustehtävän hoitamisessa. Siihen tarvittaisiin aikaa ja mahdollisuuksia niin päiväkotien henkilöstölle kuin opettajillekin ja yhteiskuntamme pitää luoda mahdollisuuksia työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Muutoin hylkäämme lapsemme ja poltamme itsemme loppuun."

No, olen minä pahempaakin nähnyt.

4 kommenttia:

Matti kirjoitti...

"Tässä työssä liikkeemme arvopohja säilyy. Vapauden, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden sanoma on pysyvä."

Sedis: Vaikea niistä olisi ehkä sosialidemokratian nimissä luopuakin. Ja silti: kuinka moni muu puolue nuo pystyy allekirjoittamaan?

Minä: no, jokainen puolue, mukaanlukien uusi Islamilainen puolue. Nämä ovat positiivisilla mielikuvilla ladattuja, mutta sinällään tyhjiä käsitteitä. Niillä voidaan tarkoittaa kovin monia erilaisia konkreettisia asioita.

Jari Sedergren kirjoitti...

Tyhjäksi ne tekee vain tyhjä pää. Eri asia on jos ei usko mihinkään.

Matti kirjoitti...

Oikeistolainen, vasemmistolainen ja islamisti tarkoittavat sanalla vapaus hyvin erilaisia asioita. Ei kerro vielä mitään politiikan suunnasta, jos sanoo kannattavansa "vapautta". Arvot eivät näy yleisissä höpinöissä, vaan budjeteissa ja allokaatiota koskevissa päätöksissä.

Jari Sedergren kirjoitti...

Minä nyt ottaisin vähän historiankin huomioon. Säästäisin maailmaa tyhjäksi tekevältä postmodernilta kritiikiltä.

Puhumattakaan arvojen tiivistämisestä tilikirjoihin.