Teemalta tuli juuri ranskalaisen Chris Markerin (s. 1921, kuva vasemmalla) ohjaama ja suomalaisen Epidem Oyn vuonna 1993 valmistama kaksituntinen Viimeinen bolsevikki.
Viimeinen bolsevikki kertoo Stalinin aikaisista kohtaloista elokuvatyöntekijöiden parissa. Pääkohteena on elokuvaohjaaja Aleksandr Medvekin, (1900-1989), viimeinen bolsevikki. Joka kerta tästä elokuvantekijän tribuutista toiselle elokuvantekijälle löytää jotain uutta.
Esimerkiksi miehen kantama täplikäs hevonen tuo aidosti mieleen Astrid Lindgrenin legendaarisen Pippi Långstrumpin eli Peppi Pitkätossun. Olisikohan Astrid sen joskus nähnyt?
Medvekinin tunnetuin elokuva on Onni vuonna 1934. Medvekin muistetaan myös elokuvajunastaan. Kyse oli erikoisjunasta, joka oli varustettu elokuvauskalustolla, laboratoriolla ja projektoreilla. Se aloitti toimintansa sisällissodan rintamilla ja neuvostovallan alussa maaseudulla. Näiden junaelokuvien oletettiin kadonneen, mutta niitä on saatu arkistoihin viime aikoina. Marker oli ensimmäinen ulkomaalainen pitkään aikaan, joka sai niitä nähdä. Näin elokuva muodostaa myös arkeologiseksi tutkimusretkeksi elokuvan historiaan - se näyttää kadonneiksi luulleita aarteita, mutta se on myös poliittinen luonteeltaan: elokuvan tuo esiin taiteen ja politiikan suhteen monimuotoisuuden Neuvostoliitossa. Se tuo esille elokuvantekijöiden sitoumuksen, energian, taistelun, illuusiot ja disilluusiot, jopa uskovaisuuden ja aika ajoin naiivin hölmöyden ja jopa typeryyden.
Vähän kommentteja maailmalta tuosta elokuvasta:
"Marker puts voice-over narration and interviews into a jazzy, contrapuntal relation to his bold visual assemblies; his montage moves on waves of thought and feeling." - The New Yorker
"THE LAST BOLSHEVIK [is] the most haunting, corrosive, and thoughtful exploration of the train wreck we called the 20th century." - Howard Hampton, Artforum
"One of the major essays of Chris Marker--which automatically makes this one of the key works of our time--this remarkable video (1993) is provisionally about his friend and mentor, the late Soviet filmmaker Alexander Medvedkin (1900-1989), in the form of six video "letters" sent to him posthumously. More profoundly, this is about the history of Soviet cinema and the Soviet Union itself, about what it meant to be a communist, about what these things mean now.... Eloquent and mordantly witty in its poetic writing, beautiful and often painterly in its images, this is as moving and as provocative in many respects as Marker's Sans soleil (1982), which places it very high indeed. Not to be missed." - Jonathan Rosenbaum, Chicago Reader
"Chris Marker, the most poetic and original of documentarists, paints a picture of Medvedkin and the extraordinary era in which he lived that is the best kind of history, illustrating the general with the particularThe Last Bolshevik [is] not only an invaluable document about the century but also a deeply personal attempt to make some sense of it." - Derek Malcolm, The Guardian
"This is no conventional trudge through clips, photos, and talking heads: Marker sometimes juggles his imagery like a poet, philosopher, or clown, but always like a complete filmmaker. As Medvedkin's bizarre life is untangled, from his birth in 1900 through the October Revolution, civil war and Stalin to his death on the crest of perestroika, an entire century and ideology comes under Marker's quizzical gaze." - The Times
"Absolutely fascinating, because Medvedkin's movies were extraordinarily audacious and groundbreaking and Marker is a first-class filmmaker." - Midweek
"Should be required viewing for any young would-be documentary-maker." The Daily Telegraph
"Chris Marker's 'The Last Bolshevik' is a great film that almost no one has seen." - Pauline Kael
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti