tiistaina, syyskuuta 13, 2005

Kirjoituksia kellarissa

Olen viettänyt viime viikkoina useita päiviä betonisessa kellarissa. Paikassa ei ole ikkunoita, ei juoksevaa vettä, ei vessaa. Sen sijaan siellä on mappeja, loputtomasti.

Istun siellä papereiden keskellä ja välillä hihitän ääneen. Kirjoitan minua ehkä myöhemmin hyödyttäviä muistiinpanoja noin 20 sivua päivässä. Samaan aikaan kun vuosimapit paksunevat, löytyvät asiat vähenevät.

Hauskoja hetkiä saa silloin, kun virastoon kirjoittaneen "hullun" tai "puolihullun" yhteydenotto on asianmukaisesti tallennettu arkistoon. Tai kun rikospoliisi tutkii elokuvaan liittyviä rikosepäilyjä: veropetoksia, konkurssiselvittelyjä, alaikäisten päästämisiä elokuvateatteriin, laittomia näytöksiä.

Välillä tulee vastaan historiallisiksi skoopeiksi kelpaavia juttuja. Miksi Risto Orkon Liisa-vaimo raahattiin poliisikuulusteluun rouvasystäviensä tavoin? Miksi poliisitutkinnassa oleva elokuvayrittäjä lähetti viranomaiselle näennäisen hyväntuulisen kirjeen, joka päättyi: "Anteeksi, että olen olemassa". Mikä suomalainen "järjestö" uhkasi mellakoilla ja iskuilla elokuvanäytöksiin, jos John Waynen Green Berets -elokuvan saamaa esityslupaa ei peruta.

3 kommenttia:

Rauno Rasanen kirjoitti...

Hullu arkistonhoitaja tutkimassa hullujen menneisyyden hahmojen jälkiä...?

Anonyymi kirjoitti...

tee niistä kirja... /jt

Sedis kirjoitti...

Sitähän tässä väännetään. Yötä päivää.