Kuten luonnonkatastrofien yhteydessä aina, myös New Orleansia kohdanneesta onnettomuudesta käyty keskustelu saa Yhdysvaltojen sisällä vahvasti poliittisia sävyjä.
Tärkeimmäksi niistä on nostettu köyhyyden ja rodun yhdistelmä: rotutodellisuus, race reality, joka on yksi CNN:n tapahtumauutisoinnin otsikoista. Mustien kansalaisoikeustaistelijoiden ja mustien edustajainhuoneen ja senaatin jäsenten Väite - tässä iso V-kirjain on paikallaan - kuuluu, että Bushin hallinto toimi hitaasti myös siksi, että eniten kärsivät olivat köyhiä afroamerikkalaisia tai mustia, kuten mustat poliitikot itse sanovat - afroamerikkalaisuus on poliittisesti korrekti termi, jota tiedotusvälineet käyttävät silloin kun muistavat. Musta lainsäätäjä ei halua itseään kutsuttavan afroamerikkalaiseksi lainsäätäjäksi, eikä ihme.
Eilen mustat poliitikot kysyivät myös miksi suuret hotelliketjut eivät majoita, suuret ruokaketjut syötä ja suuret kuljetusfirmat kuljeta. Tänään pastori Jesse Jackson kysyy, miksei alueella toimivia armeijan lentokenttiä ole käytetty. Bushin vetoomuksesta huolimatta Amerikan yrittäjät eivät ole olleet myötätuntoisia tavalla, joka olisi vakuuttanut. "Slave like" oli mustan naispoliitikon eilen käyttämä termi Superdomen olosuhteille. Mustat muusikot osoittavat kritiikkinsä samoista syistä suoraan Bushia kohtaan. "Bush ei pidä mustista", he totesivat eilen. Tapahtumaa on nimitetty jo "mustaksi tsunamiksi".
Uutisoinnin sävy on selvästi mustien poliitikkojen puolella. Sen puolesta puhuvat myös uutiskuvat, joissa ei valkoisia tai hyvinvoivia näy. Superdomessa on majoittuneena vieläkin 6000 henkilöä, naisia, lapsia, vanhuksia. Sairaaloita ei ole saatu tyhjäksi, vaikka edistystä on tapahtunut.
Messukeskukseen (Convention Center) saatiin viidentenä päivänä ruokaa, vaikka helikopteri ei uskaltanut laskeutua sen katolle, vaan pudotti lastinsa ilmasta raivoavalle ja helikopterin valtausta yrittävälle ihmisjoukolle. Paikalle saapunut 88:n poliisin joukko joutui vetäytymään. Messukeskuksessa on sattunut kuolemantapauksia, pahoinpitelyitä ja raiskauksia.
Kaduilla ja vesilammikoissa ja jopa ihmisten suojapaikoissa ruumiiden kohtelu on saanut amerikkalaiset puhumaan siitä, kuinka viimeinenkin sivistyksen pisara on katoamassa. Superdomella ollut lääkäri antoi lausunnon, jonka mukaan "ihmiset ovat menettämässä mielenterveytensä", loosing their minds, ja tarkoitti juuri väkivallantekojen lisääntymistä.
Messukeskuksen tapaus on omituisimpia tarinoita New Orleansissa. Tuhannet ihmiset kerääntyivät sinne, varsin lähelle Superdomea, pormestarin radiopuheessa antamasta kehotuksesta. Valtiovalta ei tästä ollut tietävinään, valtiollista pelastuskeskusta eli FAMA:a johtava Michael Brown kertoi kuulleensa koko asiasta tiedotusvälineiden kautta torstaina.
Se pillastutti myös häntä haastatelleen CNN:n toimittajan, joka ei uskonut johtajaa, koska oli itse uutisoinut paikalta jo neljä päivää. Eli pelastuskeskus ei muka tiennyt asiaa, joka näytettiin kuvilla lähes jokaiseen television omistavaan kotiin. Brown kiisti myös kuolonuhrit, vaikka esimerkiksi CNN:n televisiotuottaja Segal sanoi hänelle itse niitä nähneensä. Mies tuskin jatkaa tehtävissään pitkään tapahtumien rauhoituttua, sillä viranomaisen paukapäisyydelläkin on rajansa.
Tämä ristiriita ruohonjuuritasolta uutisoivan ja hallinnon lausumien välillä on CNN:n peruslinja. On uskomatonta, että Washingtonissa kotialueen turvallisuudesta vastaava Michaell Chertoff sanoo Superdomen lähialueiden olevan turvallinen sen jälkeen, kun evakuoinnit laukaustenvaihdon vuoksi oli keskeytetty ja paikalla olevat suorissa lähetyksissä sanoivat, että kansalliskaartia ei näy missään. Siinä toinen mies, joka joutaisi mennä suurlähettilääksi johonkin maahan, jossa ei tapahdu mitään.
Kaupunki on ollut rosvojengien käsissä. Pormestari Nagin kertoi sen, mistä muut vaikenivat. Hän puhui kaupungin pahasta huumeongelmasta: nyt piikin tarpeessa kaupungilla haahuilevat ryöstelevät asekauppoja, apteekkeja ja sairaaloita saadakseen edes jotain. "Nistien" lisäksi asialla ovat tietysti ammattirikolliset, mutta pormestari kohdisti poikkeukselliset, harvinaiset ja selkeät sanansa huumeriippuvaisiin. Louisianan naiskuvernöörin sanoma eilen oli vielä selkeämpi: joukkojen tehtäväksi annettiin tappaa nämä bandiitit. [Vain Jesse Jackson Jr. viittasi siihen, että kun laki ei ole paikalla, laki tehdään itse, eikä sitä pidä ihmetellä. Hän sanoi sanottavansa puolustaakseen omaa rotuaan, ei rikollisuutta. Tässä kannattaa vähän miettiä tätä aivan loogista ajatuskulkua...]
Pormestarin asema on huono. Hän käyttää äärimmäisen kovaa kieltä, mutta onko niiin, että Messukeskuksen (Convention Center) tilanne johtuu siitä, että valtiovalta ei lotkauta korvaansa pormestarin aloitteelle. Eli asioiden hoitamattomuudessa tai vähintään hoidon hitaudessa olisi kyse osittain hallinnollisesta kissanhännänvedosta paikallisen hallinnon ja liittovaltion hallinnon välillä. Välissä on tietysti (nais)kuvernööri, joka on nätisti jäänyt syrjään tässä tapahtumassa, jonka tähdiksi ovat nousseet lähes ruokotonta kieltä käyttävä (musta) pormestari ja waspeista waspein presidentti. "Presidentti oli tosissaan", pormestari antaa tänään tunnustusta. "Tilannetta ei ole hoidettu oikein", presidentti sanoo haastattelussa ja korostaa, ettei syytä ketään. "Tuloksen olisi pitänyt olla parempi."
Niinpä: tsunamin jälkeen Indonesian Acehissa amerikkalainen sotilasapu saapui paikalle kahdessa päivässä, New Orleansiin se vei viisi päivää. Mistä homma kiikastaa? Ei kai kukaan sano, etteikö nopeampaan toimintaan olisi kyetty! Että Amerikka ei kaikkine resursseineen kykenisi saamaan kotimaiselle katastrofipaikalle edes tarpeellista kuljetuskalustoa, kun se voi toimittaa sitä mihin tahansa maailmaan parin päivän varoitusajalla. Entäs jos kyse olisi terrori-iskusta, kysytään. Olisiko silloin toiminta ripeämpää. Ja kuka tätä kaikkea johtaa, kun nyt näyttää siltä, ettei kukaan.
"Perseet liikkumaan New Orleansin suuntaan", pormestari huusi eilen radiohaastattelussa. "Tämä on suurin kansallinen katastrofi ikinä." Mutta johtajaa ei kuulunut, vaikka Bush vaisussa esiintymisessään onnettomuusalueella - jonne hän saapui varsin myöhään - vakuutti, että "kyse ei ole yhden päivän kiinnostuksesta". Mutta oliko niin ollut aluksi tarkoitus? Ja siksi viivästys? [Armeija on juuri tätä kirjoitettaessa saapumassa keskukseen: pormestarin toive täyttyy - ei enää lehdistötilaisuuksia ennen kuin joukot ovat paikalla. Lehdistötilaisuuksia oli pidetty sitä ennen kymmenittäin].
350 000 taloa on tuhoutunut, Houston, Texas, odottaa saavansa 100 000 evakkoa. Bush vakuutti, että New Orleansin kaupunki - jossa hän on hummannut joskus liikaakin, kuten hän antoi ymmärtää - rakennetaan uudestaan, entistä ehommaksi. Se oli vastaus niille Washingtonin johtajien näkemyksille, että näin vaarallisessa paikassa olevaa kaupunkia ei kannata enää rakentaa, vaan se pitäisi hylätä. Tämä kaikki sen jälkeen, kun tosiasia on, että hurrikaanin ilmaantuminen alueelle oli vain ajan kysymys: kaikki tiesivät mitä tulee tapahtumaan. Tämä ei ollut yllätys. Mutta armeijan rakentaman padon viimeistely jäi kesken, kun Bushin hallinto siirsi miehet ja rahat Irakiin. Tosin sekin pato olisi ollut riittämätön näin tuhoisan myrskyluokan hurrikaanin iskiessä... Eikä se ole ainoa ns. hyvä kysymys
Näin kyse on johtajuudesta ja sen puutteesta. Kyse on paikallisen (demokrattipuolueen) ja (republikaanisen) liittovaltion välisestä kiistasta. Kyse on armeijan ja kansalliskaartin asemasta maassa ja sen ulkopuolella. Kyse on Irakin sodan rahoituksesta versus kansalliset hankkeet. Kyse on rodusta, mustan väestön asemasta. Kyse on köyhyydestä. Kyse on yksityisestä myötätunnosta ja avustuksista, lahjoituksista ja hyväntekeväisyydestä - tai sen puutteesta. Ja varmasti vielä monesta muustakin asiasta - kuten siitä, miksi ulkomaista apua ei haluta ja miksi sen pyytäminen on Bushin hallinnolle mahdotonta.
Condolezza Ricen eilinen puhe oli fyysinen osoitus siitä, kuinka vastentahtoisesti koko Bushin hallinto on tämän katastrofin yhteydessä toiminut, olipa hallinnonhaara mikä hyvänsä. Se vastentahtoisuus näkyy heidän ruumiistaan, äänestään, kielestään ja katseistaan. Hämmentävän selvästi.
Mutta se tulee käymään mahdottomaksi. Varsinkin sen jälkeen, kun tiedotusvälineet huomaavat, että New Orleans ei ole ainoa tuhoutunut kaupunki.
8 kommenttia:
Hyvä, että toit esille tuon eron osavaltioiden (paikallishallinto) ja liittovaltion välillä.
Kun olin vaihto-oppilaana USA:ssa, tätä eroa korostettiin kansalaisopin ja historian tunneilla.
Normaaleissa olosuhteissahan osavaltiot pitävät tiukasti kiinni omista oikeuksistaan. Ne ovat tavallaan valtioita (liitto)valtiossa.
Liittovaltion virkamiehet näyttävät olevan aivan ymmällä, kun heidän täytyykin nyt ruveta hoitamaan asioita, jotka normaalisti kuuluisivat osavaltion virkamiehille.
Kun paikalliset järjestelmät - sairaalat, terveyskeskukset, yksityiset lääkärit, apteekit, palo- ja pelastustoimi, poliisi, turvayhtiöt - ovat tuhoutuneet, eikä osavaltiolla tämmöisiä resursseja ole, liittovaltion täytyy olla varautunut siihen, että sen on tuotava rakenteet paikalle. Nyt se ei ollut varautunut tai ei halunnut olla.
Niin, kun kun katastrofi ylittää osavaltion mahdollisuudet selvitä, FEMAn pitäisi tulla hätiin. Mutta nythän FEMA on ollut aivan pihalla... Tosiaan merkillistä tuo että alueelta saadaan tiedotusvälineille ääntä ja kuvaa mutta ei vesipulloja uhreille... /jt
Vielä suurempi ihme on se, että busseja saadaan paikalle jälkeen päin, mutta ei etukäteen.
Paikallislehdessäni kerrottiin, että kansalliskaartin 6000 miehen kärki on nyt Irakissa, mukanaan paras ja uudenaikaisin pelastusvälineistö... Katkeruus Bushin sotapolitiikkaa kasvaa nyt kyllä entisestään.
Ne aussituristit, jotka nyt ovat onnistuneet pääsemään sieltä pois, ovat katkeria siitä, ettei Australian suurlähetystö tehnyt mitään muuta kuin komensi menemään vain SuperDomelle, vaikka tiesivät, että tilanne siellä on ihan kauhea. Suurlähetystön porukka väittää, että amerikkalaiset viranomaiset eivät antaneet heidän tehdä mitään.
Minun henkilökohtaiset kokemukseni ulkoasioiden hoitajista ovat ylen huonoja, joten uskon helposti kuinka joku ulkoministeriön porukka esittää uusavutonta. Ja poliitikot nyt tietää muutenkin. Kaikki riippuu siitä kuinka lähellä vaalit ovat.
Tällaisissa katastrofitilanteissa yksilöt kuoriutuvat sankareiksi, eivät viranomaiset tai byrokraatit koskaan.
Samanlainen peto pääsee Suomessa irti, kun sähkö katkeaa ensimmäisen kerran talvisaikaan. Kirjallisuus nousee savuna ilmaan ja sivistys kuolee sukupuuttoon sillä sekunnilla.
Jos pakkanen on tarpeeksi kova se hillitsee. Eihän naapurillakaan ole sähköä. Puusauna on kovaa valuuttaa.
Muistatko miten kävi Ruotsissa pari vuotta sitten talvella? Täysi paniikki päällä. Siinä olisi scifisteille valmis aihe.
Lähetä kommentti