Kaksi vuorokautta, kaksikymmentä liuskaa. Entinen meininki tuntuu olevan tämänkin hankkeen kanssa.
Ja monta muuta asiaa odottaa. Päätin että odottakoon.
Kierroksia on sen verran, että kun yöllä herää, ei uni enää tule. Päätin lukea lehden.
Sain puhelinsoiton. Muistuttakaa minua, että teen niin kuin Pariisiin muuttanut näyttelijätär.
Puhelimen viereen iso paperi, jossa lukee EI.
Vai jokohan minä suostuin?
3 kommenttia:
Pariisiin muuttanut näyttelijätär on paitsi viehättävä, myös mukava ihminen. Muuten olen sitä mieltä, että on hyvä sanoa ei, kunhan ei sano aina ja joka paikassa ei.
Samaa mieltä. Asioiden määritteleminen ei-sanan kautta oli nuoruuden synti.
Kyllä se Pariisiin muuttanut näyttelijätär sanoo joskus myös kyllä. On omasta takaa kokemusta. Ihana ihminen.
Lähetä kommentti