Kaikkihan ovat huomanneet yhden jos toisenkin huumoriblogin tai sellaisenaan itseään pitävän kuoleman ja/tai katoamisen: Kysyn vaan, Karu Selli, Morjensta Kuukautisliittestä, Huumoriblogi jne... Sitäkin suuremmalla ilolla on luettava Moroskoopin paluuta.
Itse olisin sen kyllä ptsikoinut sen juuri nimellä Moroskoopin paluu. Vai olisiko sen pitänyt ensin olla Moroskooppi II tai Moroskooppii ja vasta sitten Moroskoopin poika, Moroskooppi iskee takaisin ja Moroskoopi vastaisku? Ja mistä johtuu, ettei Saymore Buttia näe allekirjoittajana. Olemmeko saaneet aidon vain kurjan jäljitelmän?
No parempi sekin, kuin mitä Paeae auch-ich vuolaudessaan meille lupaa: "Kaikkien yllätykseksi minulla on mielessäni yksi humoristinen ajatus. Toteutan sen varmaan piakkoin." Saksa on aina Saksa, vaikka tulimyrskyssä paistais.
Entäpä blogi, jonka nimeä-ei-mainita. Sekin noudattaa jos-ei-voi-ottaa-pitää-lainata-elon-oppia: "Aikaa - tai tarmoa - ei kerta kaikkiaan riitä nokkelien, tarkasti harkittujen mutta silti villiä elinvoimaa tihkuvien, jopa nummimaisesti kumpuilevien sana- ja ajatusleikittelyjen sommitteluun." Voihan baskervillenkoirat!
Siksi on parasta tilata Moroskooppi etusivulle vikkelään. Kannustukseksi. Tosin viime kerralla se pahalainen meni meikäläisestä ohi dopplerina ja vingahdukseen se päättyi. Mutta kuten arvovaltainen Blogistan-julkaisu taannoin ilmoitti, se ei tällä kertaa olisi ihme kun on alamäet liukkaina.
Mutta ihmehän se semmoinen kehityskulku kohdallani olisi, kun sentään kyse oli keltapäiväsanoman grande-uskontonumerosta. Loogissisäsiittoista ristiriitaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti