Tämä tästä puuttui. Kesäflunssa. Kurkku oirehti jo lauantaina ja sunnuntaina se oli tulessa. Vanhan kansan konstit käyttöön. Suolalla kurlaus tepsi, kivut kaikkosivat ja tänään kurkku on selvästi parempi.
Mutta muuten ei ole parempi vaan kurja. Eilen huomasin, että kävely metroasemalle teki tiukkaa. Huimasi ja kunto meinasi pettää kilometrin matkalla. Töissä olo alkoi tuntua todella kurjalta. Siis kotiin ja petiin heti. Yöllä heräilin tunnin välein, ensin alilämpöiseen horkkaan ja myöhemmin hiessä piehtarointiin. Nenä valuu, vaikka aivastelu sentään on poissa: siksi luulin eilen aamulla, että olen saanut jonkun uuden allergialähteen elämääni. Heinähän ei kai vielä heilimöi. Mutta kyllä tämä tavalliseksi flunssaksi tasaantui. Silmät ovat valonarat, nenä tukossa ja kroppa jäykkä kuin lordimiehellä. Ibuprofenaatiota peliin.
Parin tunnin päästä on ensimmäinen haastattelu kirjasta. Huomenna radioon. Aika vähällä ovat tiedotusvälineet minut päästäneet näin etukäteen.
Kun nyt pysyisi tolpillaan edes nämä ja pääsisi torstain julkaisutilaisuuteen.
2 kommenttia:
"...kunto meinasi pettää kilometrin matkalla. Töissä olo alkoi tuntua todella kurjalta."
- siis aivan normaali päivä.
Niin sitä ihminen tottuu limusiiniin ja ammattikuljettajaan.
Lähetä kommentti