maanantaina, kesäkuuta 26, 2006

Viro haltuun

Nousin aamulla kuin blueslaulaja. Se oli yhtä suuri ihme, sillä eilinen aamukolmeen kestänyt karaoketuokio tuntui vielä kintereissä. Päivä oli merkitty aikakirjoihin divariretkeilyn nimiin, mutta lopulta pääsin vain keskustan kirjakauppoihin. Olin bongaavinani Stockan kohdalla kesävetimiin sonnustautuneen bloggari Kemppisen. Hyvä lomaa hänellekin, jos sattuu lukemaan.

Oman kirjan näyttävästi aseteltu muutaman kymmenen kappaleen pino oli huvennut Akateemisessa niin, että vain viisi oli jäljellä uutuuslapun alla. Pitäkääpä kiirettä (vaatii henkisen hymiön). Annan nimmarin halukkaille.

Enää ei vieressä ollut Petterin Kaurismäki-eeposta, vaan tilalle oli nostettu Da Vinci-koodi -elokuvaa esittelevä kuvateos, jota löytyi joka puolelta kirjakauppaa. Imperialismia, jos minulta kysytään. Oma kirjanihan on vain elokuvaosastolla, historiaosastoon sitä ei kelpuuteta, vaikka siellä sitä myytäisiin vielä enemmän, sanokaa minun sanoneen, jos joku kysyy.

Ostoksia kertyi. Hankin vihdoinkin omaksi viron kielen peruskurssin ja saman tiensä myös tsekin kielen perusteet. Ajattelin kuunnella edellisen kolmea cd-kasettia päivittäin niin, että viron perussanasto tulee heinäkuun aikana tutuksi. Kieliopin lukaisin pikaisesti läpi, eikä näytä mahdottomalta, kun tavoitteetkaan eivät ole korkealla. Rima on matalalla. On vahinko, että Viron tv pitää kaapelitalouksiinkin tilata erikseen. Sitä voisi kuunnella jalkapallon välissä. Minulla taitaa olla videolla YLE:n aikanaan lähettämä viron kurssi - eiköhän niin saada kotitarpeiksi kesän mittaan sen verran, että pärjää Tallinnan ulkopuolellakin.

Minua on aina hävettänyt se, että en ole opiskellut käytännön viron taitoa. Naapurimaa, lähempänä kuin Tampere ja helpompaa kuin rauman kieli. Erityisen ankarasti tämä tuntuu, kun mietin velipoikaakin, joka suomen kielen opinnoissaan sai viron kurssin käydä. Hän itse varmaan sanoisi, että joutui. Muistaakseni hän ei pohjoissuomalaisena ole koskaan Virossa käynyt, eikä koskaan kieltä käytännössä käyttänyt. Niin hassuja ovat akateemiset pakolliset opinnot joskus. Mutta olen siitä kateellinen.

Jokohan suomalaisissa lukioissa voidaan opiskella erikoiskursseilla EU-naapurin kieltä?

Ja jokohan olisi aika järjestää bloggarimatka maan rajojen ulkopuolelle. Jos jotkut innostuvat järjestelemään, ehdottaisin määränpääksi Tallinnaa.

2 kommenttia:

Veera kirjoitti...

Eikö siitä virallisesta blogiristeilystä ole puhuttu jo ainakin puolitoista vuotta?

Tallinna olisi hyvä kyl.

Sedis kirjoitti...

Jes. Aamulla sinne ja illalla takaisin. Maissa pitäisi kyllä käydä.