Kun aamupäivän päätteeksi kömpii parvekkeelle, ihmettelee hiukkasten määrää. Pihalta kuuluu ääniä. Aktiivisimmat talonasukkaat ovat näemmä pistämässä pihaa kuntoon talkoilla. Tulee vaistomainen halua laskeutua hieman matalammaksi parvekkeen mukavilla tuoleilla.
Allergikkona en ole paras mies rapsuttelemaan pihamaita tai harjaamaan kiveystä ilman kaasunaamaria, mutta silti omatunto hieman soimaa, vaikka talkoiden jälkeinen siideri ja makkara ei kiinnostakaan.
Siinä sitten miettii, jos ei muuten kuin hyvikseen, että miten asian voisi hoitaa. Kysyn vaimolta pitäisikö huikata ahkerille kysymys: tarvitaanko siellä savolaista piällysmiestä. Ne vastaisivat kuitenkin ettei tarvita. Ja sillä siitä pääsisi.
Söimme siinä sitten brunssilounaan samalla. Vahvat selät ja haravanvarret viuhtoivat alhaalla.
"Tältäköhän kartanonherroista ja -rouvista tuntui, kun katseli alustalaisten töitä", vaimo kysyi. "Tältä."
2 kommenttia:
Meidän talkoomme olivat viime vuonna samana päivänä. Tänä vuonna ne ovat täällä vasta tänään, luultavasti koska minulla ei vielä eilen ollut krapulaa.
Vievät syyllistävillä vilkuiluillaan kunnon ihmisiltä mahdollisuuden nauttia krapulasta parvekkeella lukien, perkeleet.
Tästä näemme kuinka moraalisen vastuun pakeneminen on vaikeaa. Sinäkin voisit hyvin nojata harjanvarteen, olisi helpompaa!
Lähetä kommentti