Lapsella ei sitten ollut keuhkokuumetta, kuten hetken eilen jo arveltiin. Kyse on allergisesta reaktiosta, jota sumuttein nyt sitten hoidetaan ainakin seuraavat neljä päivää. Lääkäri- ja sairaalakierros tutkimuksineen vei iltaneljään.
Tapauksia lienee Helsingissä sadottain. Kuulin itse eilen kaupungilla liikkuessani - raitiovaunussa, terassilla ja bussipysäkillä - ohimennen kolmesta, joista ihmiset kännyköihinsä kertoivat. Puheenaiheena allergiaoireet lienevät yleisimpiä.
Parveke piti huuhdella, kun se oli täynnä ohuenohutta keltaista siitepölyä. Kyllä reipas sade olisi nyt paikallaan.
Mutta enää ei lapsen henki rohise ja vingu: lääkkeet ovat tehokkaita. Nenää pitää niistää silti yhtenään ja yskä raikaa aina välillä. Mutta mieliala on jo korkeammalla.
Eilinen karonkka oli kiva puheineen. Pistäydyin siellä parin tunnin ajan onnittelemassa tohtoria ja moikkaamassa tuttuja.
Sitten kotiin, sillä taittajalla on tekstisiirroksien myötä syntyneitä viiteongelmia kirjani kanssa. Niitä yritin sitten omasta puolestani ratkoa. Jospa ne kuitenkin lopulta siitä, vaikka turnausväsymystä on jo kehissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti