Brittiohjaaja Ken Loach sai elokuvallaan The Wind That Shakes The Barley Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnon Kultaisen palmun.
Elokuvan synopsiksen mukaan: "Irlanti 1920: työläiset pelloilta ja maan eri puolilta liittyvät yhteen muodostaakseen vapaaehtoisen guerilla-armeijan, joka kohtaa Britanniasta Irlannin itsenäistymistä estämään laivatut armottomat 'Black and Tan'-joukot. Sekä velvollisuudentunteensa vuoksi että rakkaudesta maahansa Damien hylkää menestyksellisen uransa lääkärinä ja liittyy veljensä Teddyn kanssa vaaralliseen ja väkivaltaiseen taisteluun vapauden puolesta. Kun vapaustaistelijoiden kylmäverinen taktiikka saataa britit murtumispisteeseen, molemmat osapuolet hyväksyvät lopulta sopimuksen, joka lopettaa verenvuodatuksen. Mutta ilmeisestä voitosta huolimatta syntyy sisällissota. Siinä perheet jotka taistelivat kerran rinta rinnan löytävät toisensa vastapuolilta. Toiset ovatkin nyt kirottuja vihollisia, mikä asettaa heidän lojaliteettinsä lopulliseen testiin."
Palme D'Or:
Emmanuelle Béart johti jurya, joka palkitsi Ken Loachin elokuvan The Wind That Shakes the Barley.
Grand Prize:
Michele Yeoh sai kunnian ojentaa kunniapalkinnon Grand Prizen elokuvalle Flandres, jonka on ohjannut Bruno Dumont.
Paras näyttelijätär:
Jean Rochefort ojensi parhaan näyttelijättären palkinnon "näyttelijätärperheelle", jonka muodostivat Pedro Almodovarin Volvere-elokuvan näyttelijättäret: Penélope Cruz, Carmen Maura, Lola Dueñas, Chus Lampreave, Yohana Cobo and Blanca Portillo.
Paras miesnäyttelijä:
Diane Kruger valittiin ojentamaan parhaan miesnäyttelijän palkinto joukolle, jonka muodostivat Jamel Debbouze, Samy Naceri, Sami Bouajila, Roschdy Zem and Bernard Blancan elokuvassa Days fo Glory. Sen ohjasi Rachid Bouchareb.
Paras ohjaaja:
Tim Burton ja Marion Cotillard luovuttivat parhaan ohjaajan palkinnon Alejandro González Iñárritule hänen elokuvastaa Babel.
Juryn palkinto:
Juryn palkinto meni Andrea Arnoldin elokuvalle The Red Road.
Camera d'Or -palkinto debyyttielokuvalle:
Jean-Pierre ja Luc Dardenne yhdessä juryn jäsen Sandrine Bonnairen kanssa olivat läsnä kun palkinto Camera d'Or annettiin Corneliu Parumbouiulle elokuvasta A Fost sau n-a fost?.
Lyhytelokuvien Palme d'Or:
Lyhytelokuvien Palme d'Or -palkinnon sai Bobbie Peersin Sniffer. Sen jakoi lyhytelokuvajury, jota johti Andrei Konchalovsky. Hän antoi myös Juryn palkinnon myös elokuvalle Primera Nieve, jonka ohjasi Pablo Aguero, ja palkitsi erikoismaininnalla elokuvan Conte de Quartier, jonka on ohjannut Florence Miailhe.
Aki Kaurismäki jäi siis ilman palkintoa kuten Sofia Coppolakin.
3 kommenttia:
En tiedä mitään tuosta uusimmasta, mutta minua viehättää Loachin kieli. Olen nähnyt nyt ihan viime viikon aikana kaksi vanhaa leffaa: "Riff Raff" ja "Land and Freedom". Pienesti ja ilman pateettisuutta Loach antaa äänen ihmisille historian "kourissa". Elokuvat jäävät mieleen, ei siksi että ne aiheuttaisivat erityisiä tunnekuohuja, vaan siksi että niistä jää sellainen olo, että on kuunnellut juuri jonkun oikeaa tarinaa oikeasta elämästä.
Olen siis iloinen Loachin voitosta, vilpittömästi. Kyllä se Almodovar ehtii sen palmunsa saada. Ja vaikkei saisikaan; kaikkihan sitä rakastaa kuitenkin, minäkin.
Espanjalaiset pahat kielet ovat kuiskutelleet jo pitkään Almodovarin alamäestä: ehkä tässä olisi ollut mahdollisuus käänteeseen.
Itse en ole hänen elokuviaan viime aikoina seurannut enkä koskaan fanittanut. Ken Loach on taas aina ollut mieleen, vaikka tämä nationalistisuudella pläjäyttely hieman epäilyttääkin.
Täytynee käydä katsomassa ensi tilassa.
The wind that shakes the barley? Yksi lempikappaleistani, ja osaan sen laulaa itsekin. Tunteella. :)
Lähetä kommentti