sunnuntaina, lokakuuta 01, 2006

Toinen trendi blogimaailmassa

Taannoinen kommentointini blogikirjoittamisen trendeistä näyttää aiheuttavan laajaa pohdiskelua yhdessä jos toisessakin blogissa. Aika moni muukin blogi on tästä implisiittisestä meemistä joitakin rivejä muodossa tai toisessa muunnellut. Itse asia siis herättää mielenkiintoa.

Hassua kyllä yhteistä näillekin jutuille, jotka kertovat linkkaamisen silminnähtävästä vaikeudesta, on linkkaamisen silminnähtävä vaikeus. Tämä siis minulle tyypillisellä lempeydellä sanottuna. Lisättäköön että tämä koskee tietysti vain tuota juttua, sillä kaikki mainitut ovat harvinaisen esimerkillisiä linkkaustahdossaan ja jokainen aika ajoin niin railakas, että välillä sitä ei voi pitää edes tietoisena blogikollektiivisuuden kasvattamispyrkimyksenä vaan enemmänkin tiedostamattoman tuotoksena. Sallinette tämän leikkisyyteni hyvien kirjoittajien kustannuksella.

Kirjoituksista käy sekä suoraan että epäsuoraan ilmi myös yleisblogin pitämisen hankaluus. Kun haahuilee sinne ja tänne, kuten Sedis Blog aina tekee, ei oikeastaan tee mitään. Siksi uusi trendi saattaa olla paljon kirjoittavien bloggarien erikoisblogien perustaminen. Se ei ole mikään uusi ilmiö, mutta että sitä sanotaan trendiksi, on. Näin tehdään tiedettä.

Kemppinen miettii kielivalintaa ja päätynee kahden blogin loukkuun kirjoittamaan sekä suomeksi että englanniksi.

Samassa blogissa kielenvaihdos kun ei aina tunnu iskevän, vähiten kirjoittajaan itseensä. Tuplakirjoitukset voivat hyvinnii tuntua usein puolittaiselta kääntämiseltä - tarkoitan siis laillista suomentamista tai englannintamista - ja siihen ei tahdo aika eikä pinna riittää. Ja aina tuntuu, ettei tasapainoa ilmaisuun silloin löydy.

Tietysti ongelma voisi olla toisinkin päin. 60-luvun lapsuusmuisteloilla aloittannut bloggari huomaa kirjoittaneensa myös ilmoittamastaa aikaperspektiivistä poikkeavia pohdintoja ja päätyy siksi perustamaan uuden blogin Vakavia ajatuksia. Unohti vain panna blogiinsa linkin toimimaan. Alkukankeutta siis.

Blogspot-blogien kotipesä Blogger on uusinut järjestelmäänsä niin, että siinä voidaan ottaa käyttöön tekstien luokittelujärjestelmä. Erilaiset jutut voidaan siis sijoittaa omiin nimettyihin lokeroihinsa.

Johtuneeko blogger-kiintymyksestäni, mutta en muista, että olisi toisten blogeissa vieraillessani montakaan kertaa käyttänyt tuota mahdollisuutta lukijana hyväkseni. Luokat ja jaottelut jäävät ainakin minun kohdallani vain linkeiksi blogin reunapalstalle.

Ja sitten pari aamenta. Kivan tuntuinen uusuusi blogi on ex-Kiltin tytön Luovuus ja kirjoittaminen.

Uutuuksista mainittakoon tietysti oma upouusi blogini Sata tarinaa Helsingissä, joka keikkuu tätä kirjoitettaessa Bligilistan "kuuman listan" kakkosena. Muita ei siis ole tarvis tällä kertaa mainitakaan. Käykääpäs rastimassa se suosikeihi. Päivitystahti on ollut alkuun narsistisen tiivis, mutta hidastunee ymmärrettävistä syistä kuin runosuoni.

Pitkäikäinen Helsinki-blogistani kyllä tulee. Semmoinen on väbinä sitä kirjoitettaessa. Vähintään sata tarinaa.

6 kommenttia:

Saara kirjoitti...

"Hassua kyllä yhteistä näillekin jutuille, jotka kertovat linkkaamisen silminnähtävästä vaikeudesta, on linkkaamisen silminnähtävä vaikeus"

Olen pahoillani etten linkannut sinua, enkä muitakaan jutun alullepanijoita. En kokenut pelkästään sinun juttuasi kirjoitukseni pontimeksi, koska luin nuo jutut epämääräisessä järjestyksessä, enkä siis edes tiennyt, mistä kaikki on liikkeelle lähtenyt. Toki sen kommenttisi kyllä luin. Luin vastaavanlaista juttua myös muista blogeista, myös niistä jotka olit linkannut, mutta sen lisäksi monista muistakin blogeista. Päällimäiseksi jäi pelkkä ajatus, enkä enää suurin surminkaan olisi ehtinyt jaksaa etsiä niitä kaikkia läpi. Linkkaus sinällään on hyvä asia, vaikka en mielestäni kyllä asiaa tuossa yhteenvedossa käsitellytkään, se kun mielestäni vaikuttaa ruikuttamiselta. Oi, mikset sä mua linkkaa?

No, selitys nyt kuitenkin on se, että aina vain ei tahdo riittää aikaa eikä viitseliäisyyttä, varsinkin jos linkattavia olisi tulossa paljon. Yleensä kyllä olen linkannut kaiken asiaankuuluvan ja ehkä yritän tehdä niin myös jatkossa, koska tottahan se on, että kaikki tämä vaikuttaa siihen yhteisöllisyyteen, jonka perään meikäkin oli huutelemassa.

Tuija kirjoitti...

Mielenkiintoinen havainto tosiaan, tuo linkittämisen väheneminen blogeissa. Itse en kuitenkaan oikein jaksa uskoa, että ihmiset sen takia jättäisivät linkittämättä, että toiset eivät nousisi listarankingissa - eiköhänsyynä vaan ole linkkien jokin muu inflatoituminen - tai yleensä vaan blogi-ilmaisun kehittyminen levollisemmaksi. Minusta on yksinkertaisesti miellyttävämpää lukea juttu rauhassa alusta loppuun tarvitsematta koukkailla tarkistelemassa milloin minkäkin linkin sisältöä.

Oletko punninnut, onko linkittämisen vähenemisellä mitään korrelaatiota kommentoimiseen - jos myös kommentoiminen olisi vähentynyt, voisi kehitellä teoriaa netin lahjatalouden kuplan puhkeamisesta tms.

Sedis kirjoitti...

Puhtaat linkkiblogit olivat bloggaamisen alkumuoto, joka tähtäsi alkuräjähdysmäisesti kasvaneen nettiuniversumin haltuunottoon.

Linkkiblogit saivat ympärilleen kommentointia, kun käytössä oleva tila kasvoi.

Yksilöllistymisen aika syntyi, kun blogin perustamiseen ei enää tarvinnut teknisiä taitoja. Se johti journaaleihin, jotka saivat yhä subjektiivisempia muotoja - ns. päiväkirjablogit. Sen rinnalla kasvoivat ns. erikoisblogit.

Yksilöllistyminen ja erikoisblogien synty johti suosikkijärjestelmään: syntyi virtuaalisia keskustelukerhoja (ja muitakin virtuaalituttavuuden muotoja). Symbolina toimi nyt jo varsin vähällä käytöllä olevat blogrollit, blogin reunaan lisätyt (henkilökohtaiset) suosikkilistat.

Seuraava vaihe olikin jo laajojen blogilistojen synty. Ne tuottavat tilastollista tietoa, joka on kilpailun ydin.

Suurimmissa - eim. Technorati - "menestykseen" lasketaan sekä "tilaus" että "linkittäminen".

Kuten Mediablogi juuri kirjoittaa, menestys tarkoittaa jo miljoonia dollareita.

Olisi mielenkiintoista tietää erinäisiä motiiveja. Siksi heitin kehään yhden ja ajattelin katsoa tuloksia.

Minusta näyttää siltä, että kommentoiminen on myös keskittynyt: tosin usein aktiivisuutta lisää muutaman kommentoijan hyperaktiivisuus.

Laajaa kommentointia olen nähnyt oikeastaan vain Unskin pitämässä Hesarin pressanvaaliblogissa.

Yleisiä päätelmiä en kommentoinnista osaa sanoa edes tämmöisellä mutu-tunteella.

Jussi kirjoitti...

Linkin pitäisi nyt toimia.

On mukava havaita, että muisteluni on huomattu. Voi olla, ettei omien ajatusten arvo ei siitä vähene, etteivät ne muita kiinnosta. Mutta kun olen niitä julkisesti alkanut levittämään, tuntuisi ikävältä jos olisin itse ainut yleisöni. Minusta se ei ole ruikuttamista, linkkaaminen kertoo siinä kuin tilaaminenkin, että on huomannut jonkin kirjoituksen.

jPekka kirjoitti...

Sata tarinaa Helsingistä ei päästä muita kuin Blogger-blogin pitäjiä kommentoimaan, joten todettakoon vain että virke "Keula- tai suurmastot varustettiin raakapuilla, joka antoi käyttöön useita päällekkäisiä purjeita" sisältää vielä enemmän terminologisia virheitä kuin neljä poliitikkoa "reivaamassa kurssia".

Sedis kirjoitti...

Hups korjaan kommentointimahdollisuuden.

Terminologiset virheet ovat erikoisalaani! Poistan tuon ensi tilassa.