maanantaina, tammikuuta 16, 2006

Pettymyksiä ja pilkahduksia

Demarit ovat tietysti iloisia selvästä pistevoitosta presidentinvaaleissa - heillä on reilusti yli puolen miljoonan äänestäjän etumatka kakkosiksi jääneisiin - ja jokainen ääni on vastustajan hankittava erikseen muiden jäämäsaaliista. Se maksaa työtä ja rahaa. Kyllä Halosen kannattajat voivat 1 400 000 annetun äänen kanssa olla paitsi tyytyväisiä myös luottavaisia tulevaan, vaikka yli 200 000 uutta ääntä on vielä saatava ja entiset pidettävä. Niinistö tarvitsee voitoon melkein 1 000 000 uutta ääntä.

Mutta painitermein sanottuna ylivoimainen pistevoitto jäi saamatta. Menneet ovat menneitä, ja nyt edessä on uusi kansanvaali. Mutta kyllä ne, jotka pitivät teoreettisessa propagandassaan yhden kierroksen voittoa demokratian vastaisena, ovat väärässä. Vaalilakihan siitä määrää ja eka kierroksen voitto on aivan yhtä demokraattinen kuin kahden kierroksen jälkeen saavutettu. Se nimittäin olisi ollut mahdollinen äänestämällä. Ja järkikin sanoo, että yli 50 % kannatus riittää takaamaan demokraattisen päätelmän. Kaksi kertaa ei ole välttämättä sen parempaa kuin yksikään.

Mutta näin ei tällä(kään) kertaa käynyt: Halosen prosentuaalinen äänisaalis edellisvaaleista kasvoi silti lähes kuusi prosenttiyksikköä. Huolimatta Ahtisaaren ja omasta huippusuosiosta edelliskerroilla, heidän äänisaaliinsa jäi ensimmäisellä kierroksella 40 prosentin pintaan. Nyt keikutaan aivan toisissa sfääreissä, yli 46 prosentissa. Se oli sentään enemmän kuin kahdella päävastustajalla yhteensä!

Halosen kotisivulla Halosen kampanjapäällikkö Jääskeläinen arvioi, että suomalaiset pitävät presidenttiä suoraan kansan valitsemana ja sillä tavalla politiikan yläpuolella olevana toimijana. Tähän perinteeseen sopii huonosti se porvaripuolueiden toista kierrosta varten laatima sopimus, jolla pyritään ohjailemaan äänestäjiä. Yllättävän selvää tällainen testamenttaaminen on ollutkin. Sen toteuttaminen on sukupolvenvaihdoksissa kouliintuneen keskustaväen parissa varmasti hieman hankalaa.

Matti Vanhanen tunnustaa blogissaan pettymyksen, mutta kertoo saaneensa valtavasti tekstiviestejä: "Lämmin kiitos sadoista viesteistä. Jos jossain vaiheessa kampanjaa sanoin, ettei minulla oikein ole ystäviä, niin en tiennyt mitä sanoin. Huomaan, että olen saanut ystäviä ympäri maata." Mikähän Matin näin yksinäiseksi on vallan huipulla tehnyt?

Kaikki eivät ole pettyneitä. Heidi Hautala suorastaan sädehtii, kun häneltä kysyttiin blogikokemuksista: "Huomaan, että blogini kansalaiskeskustelu on kovasti vilkastumaan päin, ja aion aivan ehdottomasti jatkaa tätä myös vaalien jälkeen. Blogi on ollut kerrassaan hieno kokemus! Kiitos siitä."

Sauli Niinistö ei ole vielä reagoinut blogissaan menestykseensä. Kokoomus näyttää aluksi keskittyvän Keskustan äänestäjiin, sillä aikaa sitten tehty johtajien kassakaappisopimus oman puolueen kannattajien tulevasta äänestyskäyttäytymisestä on nyt pantava toteen kaikkien demokraattisten taiteiden sääntöjen mukaan. Yksilöä näistä sopimuksista on turha hakea kuin luontevasti hymyilevää keskustalaista näinä päivinä. "Yllättävän helppoa tämä on", Keskustan kansanedustaja Mari Kiviniemi tosin tunnusti aamutelevisiossa saatuaan poskilihaksensa kuriin.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Se, olisiko valinta ensimmäisellä kierroksella ollut demokratialle tappio vai ei, on huomattavasti kyseenalaisempi asia kuin tuo sinun yksinkertaistuksesi. Ajattelusi on samansuuntaista kuin urheiluelämässä; maailmanmestari valitaan osallistujien joukosta, ja hän on määritelmällisesti maailman paras. Todellisuudessa yksittäinen kansalainen voi kuitenkin jättää ensimmäisellä kierroksella äänestämättä, koska ei osaa päättää ehdokkaiden välillä. Hänellä voi kuitenkin olla mielipide siitä, kumpi toiselle kierrokselle päässeistä tulisi valita presidentiksi. Mielestäni on demokratialle eduksi, että hekin saavat sanoa kantansa.

Ideaalista järjestelmää ei liene olemassakaan, mutta on aika vulgaaria ajatella, että nykyinen järjestelmä tuottaisi automaattisesti oikeamielisen, demokratian kannalta ideaalisen tuloksen vain siksi, että se on kirjattu lakiin niin kuin paitsiosääntö jalkapallon sääntökirjaan. Uskallan väittää, että kierrosten lukumäärän lisääminen tarkentaa tulosta - hyötysuhteesta taas en sano mitään.

Halosen kampanjapäällikön lausunto on kyllä jonkinlainen pohjanoteeraus poliittisen liirumlaarumin saralla. Se, että Vasemmistoliitto ja SDP tukevan Halosta, ei tietenkään ole "äänestäjien ohjailua"...

E.

Sedis kirjoitti...

Kun nyt laki sallii valinnan yli 50 %:n äänimäärällä vapaissa vaaleissa demokraattisessa maassa, ei lain mukaan toimiminen voi kovin epädemokraattista olla. Siitä puhuminen on siis propagandaa. Sinun täytyy vaatia lakia muutettavaksi.

Vasemmistoliitto on asettanut Halosen ehdokkaakseen. Se on demokraattista puoluekäytäntöä. Keskusta tuskin asettaa Niinistöä omaksi ehdokkaakseen, vaan tarkoitus on käyttää kepubulvaaneja mainostamassa toisen puolueen ehdokkaita naamallaan.

Sedis kirjoitti...

Se äänestääkö ihminen ensimmäisellä kierroksella, toisella kierroksella tai jättää äänestämättä, on myös ihan oma valinta. Ei siitä jälkikäteen voi valittaa.

Anonyymi kirjoitti...

"Kun nyt laki sallii valinnan yli 50 %:n äänimäärällä vapaissa vaaleissa demokraattisessa maassa, ei lain mukaan toimiminen voi kovin epädemokraattista olla."

Öh. Kyllä kai nyt tohtorismiehen pitäisi kehäpäätelmän käsite tuntea? Kun otat premissiksi sen, että Suomi on demokraattinen maa, jossa on vapaat vaalit, teet sen oletuksen, että olemassaoleva vaalilaki takaa demokratian. Sitten päättelet siitä, että valinta vaalilain mukaisesti ensimmäisellä kierroksella on hyvää demokratiaa, mistä seuraakin oletus. Vai pitäisikö tätä kutsua naturalistiseksi virhepäätelmäksi, kun ainoa perusteesi sille, että nykyinen vaalikäytäntö on hyvä, perustuu olemassaolevaan tilanteeseen?

"Siitä puhuminen on siis propagandaa."

Ahaa. Tunnen kyllä käsitteen, mutta koska olet itse käsittääkseni lajityyppiä tutkinutkin, en ala tinkaamaan asiasta. Ihmeelliseksi koen sen, että kansalaiskeskustelu vaalijärjestelmän piirteistä voidaan noin huolettomasti mitätöidä propagandaleimasimella.

"Sinun täytyy vaatia lakia muutettavaksi."

Tai sitten ei tarvitse. Nykyistä järjestelmää voin kritisoida huolimatta siitä, ettei minulla ole valmista mallia, jota ehdottomasti kannattaisin. Sitä sanotaan keskusteluksi, ja sen olemassaolo on käytännössä demokratian keskeisimpiä edellytyksiä. Ja niitä toisenlaisiakin vaalilakeja on ehdotettu. Ongelma on siinä, että demokratian toteutumiselle ei ole mitään yleispätevää kriteeriä, ja näkemykset ovat väistämättä voimakkaasti subjektiivisia. Siksi keskustelu on tärkeää. Mielestäni puhdasveristä propagandaa onkin se, että esitetään nykyinen järjestelmä oletusarvoisesti ideaalina ja tyrmätään siihen kohdistuva kritiikki kaikenlaisilla leimasimilla - ei niinkään sen kyseenalaistaminen.

"Vasemmistoliitto on asettanut Halosen ehdokkaakseen. Se on demokraattista puoluekäytäntöä. Keskusta tuskin asettaa Niinistöä omaksi ehdokkaakseen, vaan tarkoitus on käyttää kepubulvaaneja mainostamassa toisen puolueen ehdokkaita naamallaan."

Tässä kommentissasi ei kyllä ole muuta sisältöä kuin se, että vasemmistopuolueiden teot ovat demokraattista puoluekäytäntöä ja oikeistopuolueiden teot määritelmällisesti jotain muuta. "Ehdokkaaksi asettaminen", vaikka toki julkisesti legitimoikin puolueen sisäisen linjavalinnan, ei kuitenkaan ole oleellisesti mitään muuta kuin omien "bluvaanien" käyttöä tietyn ehdokkaan tukemiseen.

Mutta toki saat omassa blogissasi politiikkaa tehdä.

E.

Sedis kirjoitti...

Ethän sinä vaalilakia kritisoinut. Sinä vaan sanoit, että on epädemokraattista, jos sen lain perusteella ihminen valittaisiin 1. kierroksella presidentiksi, kun hän sattuisi - jotenkin epädemokraattisesti? - saamaan yli puolet äänistä. Toisella kierroksella tämä yli puolet äänistä olisi sitten yhtäkkiä demokraattista. Anna mun kaikki kestää! Mihin se asia paranee toisella äänestyksellä, jos yli puolet äänistä tulee jo ensimmäisellä kerralla. Vastassa oli sentään koko liuta ehdokkaita, jotka yhteenlaskien tämä puolet annettaisiin...

Ja toiseksi. On se puolueen virallinen päätös jotain muutakin kuin naamojen antaminen käyttöön. Itse asiassa ne naamat pysyvät poissa kuvasta tällä hetkellä...

Keskusta tuskin edes saisi puoluepäätöstä aikaan Niinistön tukemisesta. Vain sen johto voi tehdä diilejä toisen puolueen kanssa tässä asiassa "porvariyhteistyön" nimissä.

Ja siihen se vaalikuvio tällä kertaa sitten lopulta kaatuukin. Se on politiikkaa paljon enemmän kuin tämän blogin järkeily.

Anonyymi kirjoitti...

"Sinä vaan sanoit, että on epädemokraattista, jos sen lain perusteella ihminen valittaisiin 1. kierroksella presidentiksi, kun hän sattuisi - jotenkin epädemokraattisesti? - saamaan yli puolet äänistä."

Käypä lukemassa uudestaan, mitä kirjoitin. Tuo sinun "On epädemokraattista, jos..." on suorastaan karkea väännös siitä, mitä siellä oikeasti lukee. Voin auttaa. Esitin ensimmäisessä kommentissani mielipiteenäni, että "on demokratialle eduksi... [että vaali meni toiselle kierrokselle]" Ymmärrät varmasti, että tuossa on iso ero, enkä siksi jaksa käsittää, miksi vääntelet.

Etkä edelleenkään tunnu hyväksyvän sitä, että on olemassa muitakin kuin demokraattisia ja epädemokraattisia vaalijärjestelmiä. Epädemokraattiseksi en, kuten edellä totesin, ole Suomen järjestelmää missään väittänyt.

"Mihin se asia paranee toisella äänestyksellä, jos yli puolet äänistä tulee jo ensimmäisellä kerralla. Vastassa oli sentään koko liuta ehdokkaita, jotka yhteenlaskien tämä puolet annettaisiin..."

Kuten aikaisemmin jo totesin, asia paranee juuri sen verran, että nekin, jotka eivät ensimmäisellä kierroksella osanneet tai halunneet valita parasta ehdokasta presidentiksi, saavat kuitenkin sano, kumpi jäljelle jäävistä on parempi. Se on selvästi positiivinen asia. Kun et tunnu asiaa ymmärtävän, otetaan karkkikauppanalogia. Lapsi (äänestäjä) ei irtokarkkihyllyllä (äänestyspaikalla) suuren tarjonnan (useamman ehdokkaan) edessä osaa päättää, minkä kymmenen sentin karkin ostaisi (ketä äänestäisi), joten hän päättää antaa äitinsä (muun kansan) asiantuntemuksen puhua (äänestää). Tällöin äiti voi valita suurella auktoriteetillaan liitulakun, mutta hän voi myös sanoa, että liitulakut ja noitapillit ovat parhaita, joten valitse niistä. Tällöin lapsi saattaa huomata, että liitulakut ovat lakritsia, ja lakritsi on pahaa, mutta noitapillit ovatkin salmiakkia, ja valitsee noitapillin. Tämän enempää rautalankaa en väännä, mutta väitän, että vaali, jossa käydään kaksi kierrosta, tuottaa tarkemman approksimaation kansakunnan yhteisistä toiveista kuin yhden kierroksen vaali. Tämä on toki tulkinnanvaraista, mutta muusta kuin omista mielipiteistäni en ole puhunutkaan.

Tuo ajatuksesi siitä, että asia ei toisen kierroksen järjestemisellä paranisi, toteutuu täysin vain siinä tilanteessa, jossa äänestysprosentti ensimmäisellä kierroksella on sata. (Se toteutuisi myös siinä tilanteessa, jossa toisella kierroksella äänioikeus olisi vain niillä, jotka äänestivät jo ensimmäisellä kierroksella.) Nyt mukaan voi tulla niitäkin äänestäjiä, jotka jättivät ensimmäisellä kierroksella äänestämättä, koska heillä voi nyt olla vastaus kysymykseen, josta on vähennetty vastausvaihtoehtoja. En sano, että nykyinen vaalijärjestelmä olisi epädemokraattinen, mutta ei se silti ideaalikaan ole.

"Keskusta tuskin edes saisi puoluepäätöstä aikaan Niinistön tukemisesta. Vain sen johto voi tehdä diilejä toisen puolueen kanssa tässä asiassa "porvariyhteistyön" nimissä."

Paljon mahdollista. Puoluejohtajat on kuitenkin puolueen sisäisillä vaaleilla valittu, ja sikäli heillä on tietyissä rajoissa oikeus edustaa puoluettaan.

E.

Sedis kirjoitti...

Demokratian toteutumiseksi ei todellakaan tarvita äänestysprosentiksi sata. Jos et sinä väittänyt suoraan suomalaista vaalilakia epädemokraattiseksi - annat kyllä ymmärtää että juuri siksi se pitäisi muuttaa - moni muu kaltaisesi porvariyhteistyön kannattaja oli siihen valmis. Puhuttiin Pohjois-Koreasta sun muista osana Niinistön propagandaa.

Ymmärrän kyllä tarpeesi muuttaa vaalilakia ja maailmaa mieleiseksi. Olihan Tarjan valinta ensimmäisellä kierroksella lähellä eikä se olisi sinua miellyttänyt.

Nyt on ajatusleikin paikka. Siihen olisi tarvittu se reilut satatuhatta demokraattista yksilöääntä lisää. Sen verran tarvitaan toisellakin kierroksella Niinistön lyömiseen. Systeemi ei siis muutu sen paremmaksi ainakaan tällä toisella äänestyskierroksella verrattuna siihen, että homma olisi mennyt läpi ensimmäisellä kierroksella yli 50 %:n äänisaaliilla. Kun se tavoite ei täyttynyt, käydään toinen kierros, kuten laki sanoo. Laki antaa tasaveroisen mahdollisuuden voittaa joko ensimmäisellä tai toisella kierroksella nämä vaalit. Kumpikaan ei ole parempi eikä epädemokraattisempi. Yhtä hyvin voitaisiin kehittää kolmen äänestyskierroksen järjestelmä, jossa Vanhanen olisi saanut toisen mahdollisuuden. Se se vasta demokraattista olisi.

Joten ennen kuin olet saanut parlamentaarisesti toiveesi täytettyä, noudattakaamme lakia ja järjestystä. Kiitos kritiikistä, joka laimeni pienen pieneksi reformi-ideaksi vaikka kirjoituksesi sen kun pitenivät.

Menestystä porvariyhteistyölle hra E.

Anonyymi kirjoitti...

Ja leimakirves se vain viuhuu. EN ole ilmoittautunut porvariksi ENKÄ edes porvariyhteistyön kannattajaksi. Mutta eipä siinä, saathan sinä omassa blogissasi vittuillakin.

"Demokratian toteutumiseksi ei todellakaan tarvita äänestysprosentiksi sata."

Tätäkään en väittänyt, joten siitä ei tarvitse keskustella. Väitän kuitenkin, että suurempi äänestysprosentti osaltaan indikoi parempaa demokratian toteutumista. Se on kuitenkin vain yksi mittari.

"Jos et sinä väittänyt suoraan suomalaista vaalilakia epädemokraattiseksi - annat kyllä ymmärtää että juuri siksi se pitäisi muuttaa - moni muu kaltaisesi porvariyhteistyön kannattaja oli siihen valmis."

En ymmärrä, miten olet päätynyt tähän, kun nimenomaisesti olen kieltänyt, että suomalainen vaalijärjestelmä olisi epädemokraattinen. Olen väittänyt, että se ei ole ideaalinen (täydellinen, jos niin haluat). Se täyttää silti reilusti minimivaatimukset, joita demokratialta voi vaatia, joten epädemokraattiseksi en voi sitä sanoa.

Olen ilmoittanut, että mielestäni porvarien yhteistyö näissä vaaleissa ei mielestäni ole millään muotoa sopimatonta. En ole ilmoittanut, että kannattaisin sitä. Kantani on indifferentti, koska minulla ei ole mitään tekemistä kummankaan puolueen kanssa. (Usko jos huvittaa.)

"Ymmärrän kyllä tarpeesi muuttaa vaalilakia ja maailmaa mieleiseksi. Olihan Tarjan valinta ensimmäisellä kierroksella lähellä eikä se olisi sinua miellyttänyt. "

En ole ottanut kantaa presidentti Tarja Halosen persoonaan. Vaikuttaa siltä, että sinulla on minun käsityksistäni valmiiksi lukkoon lyöty kanta, mutta se on ihan oma keksintösi. Se, että väität kantani vaalilakiin johtuvan nimenomaan Halosen menestyksestä, on toki omaa keksintöäsi, koska olen kritisoinut vaalijärjestelmää yleensä. Luepa ensimmäinen viestini (kerrankin kunnolla), niin huomaat, että puhuin varsin pitkälti yleisellä tasolla.

"Siihen olisi tarvittu se reilut satatuhatta demokraattista yksilöääntä lisää. Sen verran tarvitaan toisellakin kierroksella Niinistön lyömiseen."

Puhdasta spekulointia. Itse asiassa melko alkeellistakin spekulointia, koska äänestysprosentti taisi viime vaaleissa toiselle kierrokselle nousta lähes viisi prosenttiyksikköä. Eli nimenomaan se ilmiö, josta olen puhunut, on mahdollinen nytkin - äänestäjät jostain syystä ovat innokkaampia valitsemaan kahden kuin useamman ehdokkaan välillä. Jos äänestysprosentti nousee vaikkapa viisi prosenttiyksikköä (mikä on täysin mahdollista), lisä-ääniä Halonen tarvitseekin jo 200 000. Ja kuten totesin, korkeampi äänestysprosentti (vapaissa vaaleissa) on yksi demokratian legitimiteetin indikaattori.

"Laki antaa tasaveroisen mahdollisuuden voittaa joko ensimmäisellä tai toisella kierroksella nämä vaalit. Kumpikaan ei ole parempi eikä epädemokraattisempi."

Esittämäni perustelut sille, miksi näin ei ole, eivät muutu miksikään, vaikka hokisit tuota samaa maailman tappiin asti. Sikäli on parasta lopettaa, jos et halua itse argumenttiini puuttua.

"Yhtä hyvin voitaisiin kehittää kolmen äänestyskierroksen järjestelmä, jossa Vanhanen olisi saanut toisen mahdollisuuden. Se se vasta demokraattista olisi."

Tämäntyyppinen järjestelmähän on käytössä esimerkiksi olympialaisten isäntäkaupunkien valinnassa. Kierros kierrokselta pudotetaan yksi ehdokas. (En tosin tiedä, onko tuossa 50 prosentin sääntöä.) Katsoisin tämän mallin olevan hieman liioittelua, koska voidaan sanoa, että kierrosten lukumäärän lisäämisen hyöty pienenee kierrosten lukumäärän lisääntyessä. Erilaisia vaalimalleja on kuitenkin muitakin, ja niistä on syytä keskustella - etenkin siksi, että äänestysprosentti tuntuu olevan laskussa.

Ja kritiikkini ei ole laimentunut mihinkään. Ensimmäisessä viestissäni sanoin, että kierrosten lukumäärän lisääminen tarkentaa tulosta, mutta hyötysuhteeseen nimenomaan en ottanut kantaa. Otan tämän asian kuitenkin niin, että katson sinun jättäneeni viestini lukematta - se on paljon mukavampi arvio kuin se, että vääntelet tahallasi.

Epäilen sinun toivovan tämän keskustelun loppuvan, ja sehän sopii kyllä. Kun nyt kuitenkin innostuit vittuilemaan, niin sanonpahan sitten sen verran, että ylimielisyytesi saa minut kääntymään entistä enemmän sille kannalle, että jatkuva valta on rappeuttanut demarit. Jättänen itse nyt äänestämättä, koska en halua kannattaa Halosta vain Niinistön vastustamisen vuoksi. Mutta ensi kerralla presidentti tulee vihreistä. Osaltaan saat syyttää itseäsi, kun demarien laulu lakkaa.

E.