Kansanedustajat ovat nykyään vapaampia kuin ennen.
Paavo Väyrynen (kesk) halajaa Brysseliin oikein tosissaan. Sillä ei kai hän tosissaan usko, että tästä maasta löytyy kansanliike, joka tukisi häntä ministeriksi.
Onko kukaan julkisuudessa kannattanut Väyryselle merkittäviä tehtäviä?
Entäs se toinen. Merikukka Forsius (vihr), eroavan ja uuden pääministerimme X, on Kanarialla, vaikka maassa pitäisi tehdä hallitusta. Ei siis ministeriainesta, mutta varmaankin ihan ok johonkin muuhun.
Sama metodi, eri tavoitteet.
Kun muut kansanedustajat, siis valtakirjansa jättäneet, olivat oopperassa kuulemassa Punaista viivaa, Sauli Niinistö kävi televisiossa puhumassa totuttuun tapaansa sekavia - hän on puhuessaan yhdistelmä apteekkaria ja lakimiestä. Ei ihme, että puolueessa viehätyttiin Kataiseen. Sehän sentään osaa puhua.
No. Jäikö kenellekään Salen puheista käteen yhtään mitään?
5 kommenttia:
Onko kukaan julkisuudessa kannattanut Väyryselle merkittäviä tehtäviä?
Ei voi olla tulematta mieleen se klassinen Karin piirros, jossa nuori Väyrynen sahaa Koiviston ympäriltä lattiaan reikää, mutta alas tipahtaakin muu lattia mukanaan Väyrynen eikä Koivisto. Tällä kertaa mies sahaa reikää itsensä ympärille, ja olettaa kai että sen ulkopuolinen osa tipahtaa, sano.
Joku nimettömänä esiintynyt henkilö epäili toisessa roskalehdessä eilen, että kyseessä saattaisi olla palkka. Tätä spekuloitiin sitten vertailemalla kansanedustajan ja euroedustajan palkkoja toisiinsa.
Mieleen jäi – taas - sana unilukkari, joka aiheuttaa minussa ns. ällön; tietyn fysiologisen reaktion. Lisäksi: Niinistö katsoi, ettei presidentin mielipiteestä tarvitse välittää ulkoministeriä nimitettäessä, minkä tulkitsin kiinnostukseksi kyseiseen salkkuun.
Sauli Niinistö esiintyi poikkeuksellisen kuvottavalla tavalla kommentoidessaan Tarja Halosen puhetta Valtiopäivien avajaisissa.
Hän on ottanut (tai pitänyt) roolin, jossa hän ikään kuin katselee maailmaa muita korkeammalta, ja tällä ottamallaan oikeutuksella tietää kuinka muiden pitäisi toimia.
Minäkin kiinnitin huomiota tuohon presidentti - ulkoministeri -suhteeseen.
Kyllä tulevan pääministerin on syytä tiedustella presidentiltä suhtautumista tulevaan ulkoministeriin.
Jos sen sijaan ajatellaan, että presidentistä ei tarvitse välittää tässä suhteessa, ollaan tosi omituisilla linjoilla.
Lähetä kommentti