keskiviikkona, maaliskuuta 21, 2007

Syyt esiin

Jos joku teistä tietää mikä juju oli Helsingin Sanomien jutussa, joka kertoo opettajien asumisesta Porvoossa, niin kertokaa minullekin. Kade?

Mutta hetkeksi taas politiikkaan. Erkki Tuomioja kirjoittaa blogissaan: "Kokoomus uhoaa nyt sellaisella voimalla, että voisi luulla Sauli Niinistön tulleen huutoäänestyksellä valituksi Suomen presidentiksi. Porvarihallitusta on vaikea välttää, vaikkei sen kannatus olisikaan paljoa laajempi kuin kokoomuksen saama 23 prosenttia. SDP:n ei nytkään pidä itse ilmoittautua oppositioon, mutta hallituspaikoista kynsin hampain kiinnipitäminen ei tule kysymykseenkään. Jos SDP:n vaaliohjelmien tavoitteet eivät potentiaalisille kumppaneille kelpaa niin muut saavat seuraavaksi kantaa hallitusvastuuta."

En minä turhalle miehelle ääntäni antanut. Mietin kuitenkin hiljaa mielessäni hänen nihkeää televisiolausuntoaan vaalin epäonnistumisen syistä vaaliyönä. Tuomioja, jonka sädekehä oli varsin kirkas onnistuneen EU-puheenjohtajuuskauden jälkeen, sysättiin vaalikampanjassa syrjään. Tämä ei ole sisäpiirin tai muun piirin tietoa, vaan omin silmin havaittua. Tuomioja oli etukäteen arvioiden se henkilö, joka voi saada suuren äänisaaliin. Tätä mahdollisuutta ei käytetty hyväksi, vaikka Tuomioja listoilla ensimmäisenä komeilikin.

Ja miksi sitten uolkoministeri oli sivussa? Varmasti osasyynä oli se, että ei ollut tiedossa kuinka Eero Heinäluoma vaaleissa menestyy. Tuloshan oli molemmilla hyvä, mutta äänisaaliit alle sen, mistä otsikoita revitään.

Näyttäisi siltä, että yksittäisillä suurilla äänisaaliilla on vaalijärjestelmässämme merkitystä - ne kannattavat mukaan puolueiden ehdokkaiden koko kirjoa. Pahimmillaan tämä tietysti näkyy pienpuolueissa: mukaan eduskuntaan pääsee joskus varsin pienelläkin äänimäärällä - perussuomalaisille riitti erääseenkin paikkaan vähän yli tuhat ääntä - ja mikä pahinta, kokemuksella.

Samaan aikaan yli kymmenen prosenttia vaalipiirissään saanut Tarja Cronberg (vihr) ei päässyt läpi. Itse en kannata ajatusta siitä, että suurten yksittäisten äänimäärien turvin eduskuntaan mentäisiin, mutta nyt esitetty ajatus pienten vaalipiirien yhdistämisestä on järkevä. Ehkä se lisää alueellista yhteistyötä muutoinkin. Kun edustajan ei tarvitse olla niin eteläsavolainen, vaan voi olla Karjalan poikii yhtä aikaa.

Vielä yksi aatos. SDP:n naisehdokkaat Helsingissä olivat jotenkin vetämättömiä. (Anteeksi vain Tuula ja Rakel). Tiedän sen lähipiiristäni, sillä he tuskailivat sen kanssa, ketä äänestäisi.

Miksi nuoria naisehdokkaita ei tuotu esiin? Maria Guzeninan menestys Uudellamaalla osoittaa, että se olisi kannattanut.

On järkyttävää, että pudonneet tai äänestäjien syrjäyttämät ehdokkaat jälkikäteen vuodattavat taitamattomasti tunteitaan - iltapäivälehdille.

9 kommenttia:

Hurma kirjoitti...

Vaikka Tarja Cronberg kärsi vääryyttä, yksittäisten ehdokkaiden saaman äänimäärän vaikutus vaaleissa menestymiseen ei ole ihan helppo asia.

Ehdokkaat kuuluvat kuitenkin puolueisiin, ja puolueiden saamalla äänimäärällä pitää olla merkitystä silläkin.

Tavallisen äänestäjän ei ole helppo tuntea yksittäistä ehdokasta, mutta hänen viiteryhmäänsä, usein puolueeseen, tutustuminen on paljon helpompaa.

Toinen ongelma meille tulee - tai on jo - käytettävän rahamäärän vaikutuksesta saatuihin äänimääriin.

Kohtahan me näemme valittujen vaalibudjetit. Mutta sen voi arvata, että alle kymmenien tuhansien sijoituksilla ei kukaan ole Eduskuntaan päässyt.

Kyllä siinäkin voi demokratian perään vähän kysellä.

Veikko kirjoitti...

Tuomioja kirjoittaa blogissaan saamastaan palautteesta, jonka sisältö on ollut lyhyesti seuraavanlainen: Vaalilupaukset olivat ihan hyviä, mutta olette neljä viime vuotta toimineet vastoin näitä lupauksianne. Tuomioja viittaa esimerkkinä varallisuusveron poistoon.

Näkisin, että Tuomioja on asian ytimessä. Moni jätti äänestämättä petettyään demareihin.

Noilla parjatuilla mainoksilla tuskin oli niin suurta merkitystä.
Nyt ne ovat kyllä hyvä tekosyy välttää syvempi itsetutkiskelu.

Vaikka itse äänestinkin kokoomusta, niin Tuomioja on aina ollut vaikuttava persoona ja ihmettelen suuresti nuivaa suhtautumista hänen oman puolueen sisällä.
Muistan takavuosilta erään demarivaikuttajan tokaisun, että ei puoluejohtajaksi kasveta potkimalla palloa suurlähetystön seinään.

Anonyymi kirjoitti...

Samoilla linjoilla veikon ja Tuomiojan kanssa. Puolueelle ei olisi lainkaan pahitteeksi ideologia, jonka takana seistä, ja jota toteuttaa hallitustyöskentelyssä.

Samoin Tuomiojan, Guzeninan, Pajamäen ja muiden ajattelukykyisten demareiden painaminen takariviin vaalikampanjassa oli älytön teko.

Tunteeko kukaan ketään, joka pitäisi Heinäluomasta? Minusta se on aina ollut paksu poika, jonka äiti on pumpannut täyteen itsetuntoa ja jolla ei tunnu olevan kenellekään mitään sanottavaa fraasitaltionsa ulkopuolelta.

Leena kirjoitti...

Tiedoksi Kalliomäelle, joka pitelee demarien peiliä, että perinteisiä demariääniä lipesi myös vihreille, kuten omalla kohdallani kävi. Ajattelin ensin äänestää Tuomiojaa, mutten halunnut tukea varmaa tapausta, joten retkahdin Relanderiin. Jukka sitten hyytyi sadasosasekunnin erolla, mutta olisi harmittanut vielä enemmän, ellen olisi äänestänyt niin fiksua kandidaattia. Tosin vähän minua epäilytti, jaksaako sen sortin älykkö eduskunnan työtapoja (paskanjauhantaa), mutta olisin toki suonut hänelle vakityöpaikan neljäksi vuodeksi ja hyvän liksan. Demarinaisiin en näköjään (enää) pysty samaistumaan, kaikkein vähiten tuollaisiin Alhon kaltaisiin ruikuttajiin.

Sedis kirjoitti...

Rellu on ammattilainen myös (positiivisessa) paskanjauhannassa.

Hyvin se siellä pärjäisi.

Sedis kirjoitti...

Mutta nyt siis ensimmäisenä varalla. Jos joku saisi vaikka jonkun viran.

edsel kirjoitti...

Porvoojutun ajatus oli kai varoittaa pitkäaikaisten kiinteistösijoitusten epävarmuudesta ja katoavuudesta, jos omistajalla ei samalla ole halua sijoittaa osaa tuotoista ylläpitoon. Jotta vuokratuotot säilyisivät ja omaisuus ei kokonaan rapistuisi, pitäisi taloja myös pitää kunnossa. Sama pätee myös asunto-osakeyhtiöissä.

Sanna kirjoitti...

Vihreät ovat oppineet jo järjestelemään virkoja omilleen.
Irina Krohnkin sai palkkiopaikan Säätiöstä.
Kyllä kai Rellun edestäkin jollekin voidaan virkapaikka järkätä.

Anonyymi kirjoitti...

"Vihreät ovat oppineet jo järjestelemään virkoja omilleen.
Irina Krohnkin sai palkkiopaikan Säätiöstä.
Kyllä kai Rellun edestäkin jollekin voidaan virkapaikka järkätä."

Eivät vihreät Krohnille virkaa järkänneet. Säätiön hallitus (jossa tuskin on yhtään vihreää monessakaan mielessä) valitsi hänet hakijoiden joukosta.