torstaina, maaliskuuta 23, 2006

Kokous

Istahdin eilen työpäivän päätteeksi kolmeksi tunniksi kokoukseen. Asialista oli pitkä, mutta ehdimme onnitella Jouko Aaltosta, jonka elokuva löi dokumenttielokuvien kävijäennätyksiä viime viikonloppuna. Käykää katsomassa.

Tämän vuoden tammikuussa pidetty festivaali meni hyvin: kokonaiskävijämäärä oli vajaat 20000 henkeä, tarkalleen 19525. Se on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Festivaali lienee osallistuja- ja katsojamääränsä perusteella yhä kymmenen suurimman dokumenttielokuvafestivaalin joukossa koko maailmassa.

Tuo 20000 kävijän haamuraja olisi ylitetty, jos päävieraan elokuvat olisivat olleet lyhempiä. Kaksi kahden tunnin slottia vievät laskennallisesti sen toisen slotin katsojat. Lisäksi kolmen-neljän tunnin mittaisen elokuvan jälkeen on oletettavaa, että katsoja ei kiirehdi seuraavaan näytökseen.

Tuo haamuraja olisi ylitetty todennäköisesti myös silloin, jos kotimaisten ensi-iltojen kutsuvieraslistat olisivat olleet hieman pidempiä. Suomen suurimmassa elokuvateatterissa Rexissä järjestettävään tilaisuuteen pitäisi kutsua ainakin 800 ihmistä, jotta se tulisi edes suurin piirtein täyteen. Kaikki kutsututhan eivät tule paikalle. Kutsujien mielessä saattavat tietysti olla ne tilaisuudet elokuvaesityksen jälkeen. Ne voivat tulla kalliiksi.

DocPointin elokuvista suomalaisia oli 46%, ulkomaisia siis 54%, katsojista suomalaisia dokkareita kävi katsomassa vajaa 43%, ulkomaisia 57%. Näytösten määrässä vastaava suhde oli suomalaisilla 51% ja ulkomaisilla 49%. Lukuja selittää se, että ulkomaisten bestsellerien huippusarja veti runsaasti yleisöä. Festivaalin vika ei ollut se, että julkisuudessa kotimaisia elokuvia ei välttämättä nostettu esiin sen vaatimalla tavalla. Ulkomaiset vieraat saivat palstatilaa, kotimaiset tekijät eivät niin paljon. Tänä vuonna näin, ensi vuonna ehkä toisin päin. Mene ja tiedä.

Festivaalin toiminnanjohtaja Kai Huotari ja taiteellinen johtaja Kristina Schulgin ovat tehneet loistotyötä. Mutta oli siellä festivaalin näkökulmasta takaiskukin. Kai kertoi, että on kesän alussa lähdössä täyspäiväiseen väitöskirjan tekoon. Hänen tilalleen tarvitaan kiireesti ammattitaitoinen toiminnanjohtaja, jolla on touchia elokuvajuttuihinkin. Kannattaa seurata Hesarin ilmoituksia.

Olisi ollut enemmänkin tarinaa, mutta blogithan eivät saa olla pitkiä. [Lips, lips]

8 kommenttia:

Muudan nainen kirjoitti...

Hyvä hyvä.

Sedis kirjoitti...

Ehkä pitäisi kirjoittaa niitä sitten viisi päivässä.

Muudan nainen kirjoitti...

Niin, tai sitten ei. Toinen ääripää on viisi postausta päivässä mielenkiinnotonta hölynpölyä. Tosin sillä pääsee tilastoissa kärkeen.

Sedis kirjoitti...

Miksi minusta tuntuu että muudan nainen on laskelmoiva mies.

Muudan nainen kirjoitti...

Otan tuon kohteliaisuutena, vaikka olenkin nainen.
Mieheksi luuleminen johtuu ilman muuta siitä, että kyseenalaistan yleistä höpsismiä blogeissa.
Mutta että laskelmoiva?

Sedis kirjoitti...

Ainakin rivien kanssa laskeskeleva. En minä ymmärrä tällaisia: miksi ihmeessä blogikirjoituksella pitäisi olla joku määrämitta.

Muudan nainen kirjoitti...

Luulen että blogimaailma pyrkii jonkin kummallisen luonnonlain mukaan homogeeniseksi l. samanmieliseksi. Siksi närkästys pitkistä jutuista. Sitä paitsi useimmat lukijat tuntuvat etsivän seiskatyylisiä juoruja. Arvelisin että bloggaajien keski-ikä on n. 26 vuotta. Että yritä siinä sitten.

Sedis kirjoitti...

Sähkösanomiahan ne nykyiset lehdetkin ovat. Ja kirkuva kuva väliin. Tai vielä parempaa. Pelkkiä kännykkävalokuvia. Julkkis kännissä. Julkkiksen kaveri kännissä. Känninen keskusteli julkkiksen kaverin kanssa tiskillä. Ja niin edelleen. Halpaa on makkara.