Huimaa! Hauska karaokeilta päättyi. Tapasin paitsi vanhoja ystäviäni - heillä saattaa olla tai sitten ei yhteys Blogistaniin, kirjoittamiseen joka tapauksessa jo ammatin vuoksi -, sokkotreffaajia ja vastatatuoituja tyttösiä.
Vanhat ystävät olivat vanhentuneet aivan kuten minäkin. Jotenkin pidin sitä vain yllättävämpänä heidän kohdallaan. Laihoille pojille oli kasvanut masu. Mutta muutenkin menee hyvin ja kaikki on kohdallaan. Meluisassa ja täydessä baarissa kuulumisia ei oikein saanut vaihdetuksi, joten lykkäsimme sen toiseen kertaan.
Sokkotreffit olivat semmoisia kuin ne tapaavat olla. Tytön seuralainen oli ystäviensä toimesta valittu taiten, semmoinen laiha ja hujoppi, mitä tytön kaikki näkemäni mieskiinnostukset näissä ympyröissä ovat olleet. Morsiuskotoon pitää siis ostaa häälahjaksi pehmusteet oven ylälaitaan näitä kaksimetrisiä kukkakeppejä varten. Treffit päättyivät näennäisen ystävyyden vallitessa tytön poistuttua vanhojen kavereittensa mukana "jatkoille". Keinosulhanen jäi päivittelemään omaa konservatiivisuuttaan, joka ei oikein tahdo puhjeta kukkaan baariolosuhteissa. Muuten mukava mies, terävä ja älykäs, mikä tunnetusti ei ole eduksi eka treffeillä. Myöhemmin siitä saattaa olla iloa. Ekalla treffillä pitää olla hyväntuulisella tavalla naseva ja energinen.
Tatuoidut tytöt odottelivat koko illan kärsimättöminä sovittuja treffikumppaneitaan. He kertoivat, että illan mittaan nämä miehenketaleet vaikuttivat puhelimessa aina vain enemmän humalaisilta. Tytöt kiroilivat lopulta jo sitäkin, että pitää miesten perään soitella, joten se maailman tunnetuin käyrä oli korkealla varsinkin kun kolikot loppuivat. Antoivat sitten periksi ja lähtivät itse. Niin kova on imu hyvän perään. Lienevätkö niitä samoja, jotka toisen näistä tytöistä jättivät juhannukseksi Helsinkiin, kun intoutuivat juhlimaan poikaporukassa niin, että kyytiä ei juhlasaareen juhannusaattona enää voitu järjestää. Baarin intellektuellipiiri - se on Soturi ja minä; olimme tupakkalakon vuoksi juuri tarkastelleet tuhkakuppeja varsin monisanaisesti (ja kuuluvasti)sekä esteettisinä artefakteina että sisustuselementteinä - totesi baarinpitäjän suulla tempauksen olleen niin hölmön, että aamu- ja iltapillerit ilmeisesti olivat päässeet urheilijapojilta menemään sekaisin.
Laulamaan ei paljon päässyt. Kokematon karaokenvetäjä pukkasi kaikki uudet (yhden biisin laulajat) ohittamattomaksi blokiksi ja unohti meidät (todelliset maksavat asiakkaat) pöytiinsä sadattelemaan. Pari uutta, yksi vanha on hyvä systeemi. Ruuhka-aikoina pitää pitää kahta listaa, joita sitten näin kierrättää. Metodistani ei mene käyttömaksua, sen saa vapaasti ottaa käyttöön. Laulut menivät niin ja näin, vain kerran sain baarin hiljaiseksi. Perjantaina se tarkoittaa suunnatonta menestystä ja onnistumista. Laulaminen kolmen tunnin tauon jälkeen on hankalaa. Kaikki biisit ovat illan ensimmäisiä. Tosin pöydässä voi rallattaa - mekin parhaimmillaan kolmiäänisesti virittelimme kurkkujamme, kun laulajalta ei tarpeeksi irronnut.
Tänään lauantaina vuorossa ovat puutarhakutsut. Sen jälkeen sunnuntaina ovat vuorossa vaihteeksi jäålleen puutarhakutsut. Joten ei voi blogittaa yötä päivää. Onneksi ensi viikko on vielä lomaa.
Tässäpä pari linkkiä yövirkuille lapsineron ystäville siitä -
Kuinka kulttuuri käsittelee lapsineroja:
Lapsi voi olla erityisen lahjakas, jos hänellä on suuri osa seuraavista ominaisuuksista:
- Erityisen elävä mielikuvitus ja luova mieli
- Selvästi keskimääräisen ylittävä intellektuaalinen kapasiteetti
- Kyky keskittyä yhteen asiaan huomattavan pitkän ajan
- Tietynlaista obsessiivista (pakonomaista) käyttäytymistä
- Korkea motivaatio, päättäväisyys, itsekuri ja omistautuminen asioille joita hän tekee
- Suuri energisyys
- Absoluuttinen sävelkorva
- Kunnollinen lihaskoordinaatio
- Ote siihe, että ääni on laadultaan hyvä
- Herkkä ote musiikillisten muotojen hallintaan ja niiden esittämiseen
- Intohimo esiintymiseen
Näin taisi päästä käymään silloin joskus.
Ja tästä siirrymmekin sujuvasti aihetta lipovaan linkkilistaan:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti