keskiviikkona, elokuuta 18, 2004

Kaljut rahamiehet

Minä olen aina pitänyt itsensä kaljuksi ajaneita jotenkin omituisena. Tuossa viisitoista vuotta sitten monet tuttavista ryhtyivät ensin joko maratoonareiksi tai muuten moraalisiksi ruumistaan kohtaan ja sitten kohta jo kaljuiksi. Monilla oli siihen syynsä, geenipuoli kun tuntui vetävän tukanrajaa alemmaksi.

Minusta ei olisi samsonismiani katkomaan, pelkään ajatustakin enemmän kuin kuin saksivia naisihmisiä joilla on radikaalifeminismitausta. Mutta nyt olen ensi kertaa miettinyt voisiko hankkia kaljun. Hankkia on tarpeeksi kapitalistinen ilmaisu myös tälle yritykselle, joka saattaa viitoittaa tien turvalliseen tulevaisuuteen. Ehkä se voisi olla ratkaisu myös Marleenalle, joka on kesät talvet porukkalottoon osallistuttuaan saanut tarpeeksi, mutta ei tiedä kuinka putkiremontti rahoitetaan.

Ei hätää. Tässä on ratkaisu. Jeremy Martin tarjoaa tatuointimainosta päähänsä. 1100 tarjousta on jo tullut, mutta ei sitä 60000 dollaria, joka kaifalla on mielessä. Siihen hintaan saa sitten jo automainoksenkin ja vähän lisuja. Marleenallehan riitti tuommoinen 15000 euroa, joten sen pitäisi olla, niin kuin me talousmiehet tapaamme sanoa, helppo talousnakki.

Ehkä tuo pitää aukaista: niin kuin on olemassa nakkeja ja talousnakkeja, on olemassa myös miehiä ja talousmiehiä!

5 kommenttia:

Marleena kirjoitti...

Meni minulta hiukan yli hilseen, jota kutreilleni olen kerännyt, mutta ei se mitään ;-)

T.K. Makinen kirjoitti...

Niin katsos,Marleena, Sedis on taas naukkaillut siitä ruuanlaittoon tarkoitetusta punkkupullosta ja ilmaisi asiansa vähän epätäsmällisesti. Ymmärtääkseni hän ehdotti putkiremontin rahoitusta sillä tavoin, että ajat pääsi kaljuksi, tatuoit siihen vaikka "Turun sinappi" ja sitten lähetät laskun Unileverille.
Ehkä on kuitenkin hyvä kysyä ensin Unileveriltä ja kysyä kuinka paljon he ovat valmiita mainoksesta maksamaan;-)

Sedis kirjoitti...

Kyllä tuo Seymore Butt sitten osaa asetella nuo sanansa oikein. Juuri noinhan minun on täytynyt ajattella, varsinkin kun huomasin Marleenan 13.8. osoittaneen valmiutta päämalliston uudelleensukimiseen. Kuka kerran keksitään, sitä aina arvellaan, sanoo vanhan kansan sananlaskukin.

Eilen vielä muistin ajatelleeni ehdotusta tuotemerkiksi, mutta tänään se tuntuu jotenkin kaukaiselta, etenkin kun tuosta punaviinipullosta ei saa edes kunnon kastiketta, jollei ryhdy Turistiksi ja "uuden minikeittiön" auguuriksi.

Tuo Turun Sinappi tuntuu kyllä näin miehisestä näkökulmasta aika mainiolta. Ja Unilever on potra firma, jonka eettisyys on nousussa!

Marleena kirjoitti...

No kiitos teille herrat S&S, kun oikein rautalangasta minulle asian väänsitte ;-)

Tällä päänmuodolla ei vaan kaljua kannata hankkia; paljastuvat vielä nuo niskapoimut ja karkottavat ne viimeisetkin miehenköriläät, joita joskus jossain viiden metrin etäisyydellä haahuilee.

Kyllä se Auran sinappi sentään Turun sinapin voittaa...

Marleena kirjoitti...

Sakinhivutus työpaikalla onnistui (soittivat jopa kotiin ja mukaan anelivat) eli annoin tänään periksi. Ehkä se lottovoitto vielä tulee - siis sen 40.000 vuoden aikana...Ei tarvitse ottaa Unileverin tatuointia, luojan kiitos!