Todd Solondz, Storytelling

Tämä tulee Orionissa, Eerikinkatu 15, uusintana pe 13.8. klo 21. Ei sinne kukaan kiellä menemästä, Suomen elokuva-arkiston näytöksiin. Vähemmällä rahallakin siellä selviää.

Storytelling

Yhdysvallat 2001. Tuotannonjohto: Jeff Roth. Michael De Luca, Amy Henkels, David Linde. Tuottajat: Ted Hope, Christine Vachon. Ohjaus ja käsikirjoitus: Todd Solondz. Apulaisohjaajat: Timothy Bird, Leslie Garvin, Victoria C. Lang, Alan Oxman. Lavastus: James Chinlund (prod. design). Judy Rhee (art dir.), Jennifer H Alex (set decoration nimellä Jennifer Alex Nickason).Puvustus: John A. Dunn. Brian Buteau (johtava pukija). Kuvaus: Frederick Elmes. Leikkaus: Alan Oxman. Äänitys: Andrew Kris. Musiikki: Nathan Larson. Ehostus: Quentin Harris (hiukset), Kyra Panchenko (make up). Erikoistehosteet: Mark Bero, Anderw Mortelliti, Robert J. Scupp, John Stifanich, Thomas Viviano. Drew Jiritano (koordinaattori). Visuaaliset efektit: Randall Balsmeyer (Balsmeyer & Everett Inc.) Pääosissa, osa ”Fiction”: Selma Blair (Vi), Leo Fitzpatrick (Marcus), Robert Wisdom (Mr. Scott), Maria Thayer (Amy), Angela Goethals (Elli), Devorah Rose (Lucy), Nancy Anne Ridder (Joyce), Steven Rosen (Ethan), Aleksa Palladino (Catherine), Mary Lynn Rajskub (Melinda), Tina Holmes (Sue). Pääosissa, osa ”Non-fiction”: Paul Giamatti (Toby Oxman), Mike Schank (Mike the Cameraman), Xander Berkeley (Mr. DeMarco), Mark Webber (Scooby Livingston), John Goodman (Marty Livingston), Julie Hagerty (Fern Livingston), Jonathan Osser (Mikey Livingston), Noah Fleiss (Brady Livingston), Lupe Ontiveros (Consuelo), Jessica Dunphy (Cheryl), Nick Maltes (Esposito), Steve Railsback (Mr. Kirk), Crista Moore (Elizabeth St. Clair), Franka Potente (Toby’s Editor), Andrew Marantz (Stanley), Conan O’Brian (itse), Frederick Owens (jalkapallovalmentaja), Barry Jordan (itse), Robin Goodman (itse), Eric Nieves (Dave), Marisa Redanty (”Onlooker 1”), Ilana Levine (Onlooker 2), Pat Kiernan (tv-uutisankkurin ääni), Tom Schimmels (mies Tobyn asunnolla), James T Williams II (jalkapallonpelaaja. Stuntit: Peter Bucossi (koordinaattori). K15 – 87 min

Todd Solondzin Storytelling koostuu kahdesta osasta, joita luonnehtii se, mitä dokumenttielokuvan määrittelyjen yhteydessä on sanottu useimmiten fiktioksi ja ei-fiktiiviseksi.

Fiktio-osuus kertoo yliopiston luovan kirjoittajan opiskelijasta, jonka poikaystävällä on aivovamma. Kyse on seksistä: sitä poikaystävä haluaa kertomalla novellejaan tyttöystävälle ja siitä on kyse myös tytön ja hänen mustan opettajansa suhteessa. Opettaja haluaa toteuttaa raiskausfantasiansa tytön kanssa, ja vaikka tämä haluaakin kerjätä verta nenästään, hän huomaa ettei oikeastaan pidä siitä, mitä on tekemässä. Opiskelutoverit taas huomaavat, että tytön tapahtumasta kirjoittama novelli ei oikeastaan ole fiktiota vaan päinvastoin.

Ei-fiktiivisessä osassa kyse on tulevasta dokumenttielokuvaohjaaja Tobysta, joka huomaa kaipaavansa tyttöä, jonka löytää lukioaikaisesta vuosikirjastaan. Hän soittaa tytölle, saa kuulla tämän mennen naimisiin ja saaneen lapsia, ja päättää välittömästi valmistaa dokumenttielokuvan amerikkalaisesta perheestä ja sen tarpeista. Kohteena on juutalainen lähiöperhe, joka elää keskellä rodullista halveksuntaa ja raivoa.

Isän patriarkaalinen käytös ja äidin sopeutumisongelma on ilmiselvä, lapset ovat valinneet toisen tien: vanhin poika piiloutuu huoneeseensa ja polttelee huumeita; nuorempi veli, amerikkalaisen jalkapallon pelaaja, ajattelee vanhemman veljen olevan homo. Nuorin veljistä keskustelee vakavasti salvadorilaisen kotiapulaisen kanssa ja saa kuulla tämän vihaavan työtään ja perhettä. Kotiapulaisella on myös omia murheita: poika on teloitettu murhan vuoksi.

Esimerkkejä voisi jatkaa, mutta jo näistä käy selväksi että Solondzin elokuvassa on kyse tabuaiheista, fyysisestä vammautumisesta, rodusta, raiskauksista, keksityistä syytöksistä, köyhien riistämisestä, holokaustista, homokseksuaalisuudesta.

Elokuvalle ei voi antaa merkitystä. Se on koettava ja luotava merkitykset itse.