SEA:n kesäsarjat

Käykääpä tutustumassa SEA:n kesäsarjoihin. Rakentamme teemat ovat:

» Eric Rohmer
» Trans
» 60 vuotta II maailmansodasta
» Brian De Palma
» Edvin Laine 100 vuotta II
» Arkiston aarteita
» Lapsille
» Naurua ja rikoksia Ranskassa
» Brasilia
» Woody Allen
» Matti Pellonpää
» MOLSKIS / PLUMS
» H.C.Andersen 200 v
» Tarzan

Ja vielä tekstini Edvin Laineen retrospektiivin II-osasta:

Edvin Laine II

Edvin Laineen syntymästä on kuluvana vuonna 100 vuotta. SEA jatkaa täydellistä retrospektiota kesäsarjassaan Edvin Laineen varhaisilla ohjauksilla, joista omaksi teemakseen eriytyy uraa uurtava sarja yhteiskunnallisia draamoja ja rikoselokuvia.

Ristikon varjossa (1945), Edvin Laineen toinen ohjaus, merkitsi aluevaltausta, sillä vielä 1930-luvulla suomalainen yhteiskunnallinen probleemielokuva tunsi rajansa. Yhdysvalloissa vankilasta vapautuneen miehen tarina oli kyllä kerrottu usein. Kriitikoiden mukaan uutta olivat myös "filmillisen näkemyksen terästäytyminen", rohkea valojen käyttö ja kokeneen Marius Raichin uudistunut kameratyöskentely. Kuvauksia tehtiin mm. Sörkan vankilassa, jossa filmiryhmä ei uskaltanut ottaa yhteyttä poliittisiin vankeihin kuten Hella Wuolijokeen.

Nokea ja kultaa (1946) jatkoi kuvakäsikirjoittajan, toimittaja Olavi Veistäjän ja Laineen yhteistyötä yhteiskunnallisen draaman merkeissä. Lastenkoti, kasvatusvanhemmat ja Pelastusarmeija muodostavat kehikon, jossa elokuva esitteli lapsinäyttelijä Veli-Matti Kaitalan, 250 ehdokkaan joukosta löydetyn tähden. Kaunistelematon kuvaus yhteiskunnan laitapuolelta, totesivat arvostelijat.

Kultainen kynttilänjalka (1947) tehtiin Emil Viljasen ja Yrjö Nortan vetämälle Fenno-Filmille. Amerikkalaisen elokuvan maailma siirtyi sujuvasti Suomeen, vaikka arvostelijat säikähtivätkin murhia, kidutuksia, hulluuskohtauksia ja muita jännärin aineksia. Toiminnan sijaan kriitikoille olisi kelvannut ajan muotitieteen mukaisesti psykologinen draama, ei niinkään toteutunut "mahdollisimman raflaava juoni", jonka kehitteli Toivo Kauppinen eli Topias.

Laitakaupungin laulu (1948) oli Laine-Veistäjä -yhteistyötä SF:lle. Aihe tuli Laineen poliisiystävältä, joka oli esitellyt Sörkan hämäräperäisimmät kadut. Sumujen laituri ja Yön portit olivat ranskalaisia vaikute-elokuvia: arvostelija näki elokuvan "aivan vilisevän toinen toistaan ranskalaisempiä tyyppejä." Elokuvan moraalinen lävistyskyky havaittiin vasta 1980-luvulla.

Yhden yön hinta (1952) oli Juha Nevalaisen toinen käsikirjoitus. Se perustui Hugo Nousiaisen romaaniin Yöpäivystäjät. Amerikkalaisten esikuvien (Alaston kaupunki ja Soittakaa Northside 777) hengessä kuvaus uppoutui vahvan kertojan myötä Helsingin yöelämään. Sitä valvovaa järjestys- että rikospoliisin työtä elokuva esittää dokumentaarisesti.

Yrjänän emännän synti (1943) oli Edvin Laineen ensimmäinen ohjaus, ja kokeneen kuvaajan Armas Hirvosen tekninen tuki oli tärkeää. Artturi Leinosen romaaniin perustuvan käsikirjoituksen teki tuottaja T. J. Särkkä. Pääosan nuorelle ja komealle Esko Vettenrannalle veikattiin loistavaa tulevaisuutta sankarihahmona. Turkulaiselle näyttelijälle ura jatkui kuitenkin harvakseltaan 1940-luvun jälkeen.

Kirkastuva sävel (1946) on Olavi Veistäjän alkuperäiskäsikirjoitus, jossa esitellään laulava työmies arkisessa miljöössään. Yhdysvaltoihin pysyvästi muuttaneen oopperalaulaja Kalle Ruususen myötä elokuvaa kehuttiin "herttaiseksi" ja "oikein mukavaksi", ja oopperaelokuva veti yleisöä hämmästyttävän hyvin.

Kultamitalivaimo (1947) on urheilukomedia suurkisojen puitteissa. Toivo Kauppisen käsikirjoitus nostaa esiin naisurheilun, jonka harjoittamisessa on vaaransa avioliitolle. Silti arvostelijat muistivat kehua elokuvan henkeä raittiiksi ja sisältävän terveitä ituja. Ritva Arvelo ja Tapio Rautavaara ovat elokuvan urheilulliset tähdet.

Laulava sydän (1948) on sekin Toivo Kauppisen käsialaa. Musiikkielokuva ja komedia rakennettiin Tauno Palon laulun ja Toivo Kärjen sävelten varaan – pahaksi naiseksi valikoitui Mirjami Kuosmanen vastapainonaan 17-vuotias Eila Peitsalo ensimmäisessä roolissaan. Ernesti Hentusen Radikaalisen kansanpuolueen äänenkannattaja Totuuden torvi näyttäytyy hämäräperäisessä yhteydessä matkakirjailija Håkanssonin kädessä ja Ossi Runne täräyttää elokuvan lopussa jazzia!

Tapahtui kaukana (1950) perustui Valentinin eli Ensio Rislakin näytelmään, käsikirjoitus merkittiin Topiakselle. Lapin luontokuvat korvaa Aku Korhosen Sotka-Jussi, tuo tuumaileva ja mietiskelevä humoristi. Saamelaisukon kuvat ja unijakson kivikauden ihmiset ovat suomalaisen komedian hämmentäviä hetkiä, joita ei sovi olla tuntematta.

Vihaan sinua – rakas (1951) on avioliittokomedia, jonka Rislakki sai nimiinsä, vaikka Topias tiettävästi osallistuikin käsikirjoitustyöhön. Elokuvan teatterinomaisuus ja varsinkin naamiointi saivat toruja, mutta Edvin Laine sai pääosassaan kamreerina kehuja. Tellervo Karnala ja Ansa Ikonen loistavat naistähtinä.

Jälkeen syntiinlankeemuksen (1953) on Juha Nevalaisen kehuttu käsikirjoitustyö Arvi Kivimaan romaaniin Purppuralaahus. Inspiraationa lienee ollut Sininen enkeli, joka sai Suomen ensi-iltansa vasta 1952. "Viileän uhkea" Helena Vinkka sai ensiroolinsa ja Edvin Laineen sadistinen opettajahahmo "Pukinparta" tuo mieleen Alf Sjöbergin ja Ingmar Bergmanin Kiihkon. Elokuvan nuoret Martti Katajisto ja Eila Peitsalo jäivät hieman edellisten varjoon, vaikka Pentti Unhon erinomainen ja uusia tuulia hakenut kuvaus säväyttää.