lauantaina, huhtikuuta 02, 2005

Sikarit, Syberberg ja Wagner

Paksujen sikareiden polttelu ja Laphroig-juoman runsas käyttö jättävät kumman raskaan olon seuraavaksi päiväksi. Mutta pois huoli ja häivä, sillä edessä on reilu seitsemän tunnin elokuvaurakka, kokonaiskesto tietysti vähän enemmän. Tie vie elokuva-arkistoon, jossa esitetään:
15:00 · Hans-Jürgen Syberberg: HITLER, ELOKUVA SAKSASTA I: GRAAL
16:45 · Hans-Jürgen Syberberg: HITLER, ELOKUVA SAKSASTA II: SAKSALAINEN UNI
19:15 · Hans-Jürgen Syberberg: HITLER, ELOKUVA SAKSASTA III: TALVISEN TARINAN LOPPU
21:00 · Hans-Jürgen Syberberg: HITLER, ELOKUVA SAKSASTA IV: ME HELVETIN LAPSET

Joulukuun kahdeksantena tänä vuonna 70 vuotta täyttävä Hans-Jürgen Syberberg on Wendersin, Fassbinderin ja Straubin ohella “uuden saksalaisen elokuvan” merkittävimpiä tekijöitä.

Syberbergin laajasta tuotannosta nähdään elokuva-arkistossa tänä keväänä kolme keskeisintä elokuvaa. Kaikissa niissä olellinen osa kuuluu Richard Wagnerille ja hänen musiikilleen ja estetiikalleen. Syberberg onkin saanut tärkeimmät vaikutteensa Wagnerilta ja Bertolt Brechtiltä. Wagnerilla oli oma visuaalinen näkemyksensä, sillä hän vertasi omaa musiikkidraamaansa laterna magicaan, Syberbergin ajatuksenjuoksu menee toisin päin: hän toteuttaa elokuviaan "tulevaisuuden musiikkina”.

Antti Alasen luonnehdinta on, että Syberbergin elokuvat ovat "esseemäisiä ja meditatiivisiä syväluotauksia ihmisen ajattelun historiaan, älyn ja tunteiden musiikilliseen tekstuuriin. Syberbergin teoksista puuttuu sodanjälkeiselle saksalaiselle elokuvalle tyypillinen kovuus ja ankaruus. Niiden yleisote – rankoistakin aiheista huolimatta – on henkevyydessään lempeä, joskin usein myös hyvin surumielinen. Älyllistä ankaruutta Syberbergin elokuvista ei kuitenkaan puutu.
Elokuvat ovat barokkimaisen runsaita kuvan ja äänen kollaaseja, joissa käytetään paljon taustaprojektioiden ja nukketeatterin tarjoamia ilmaisumahdollisuuksia." Niinpä elokuva on tulvillaan kulttuurisia viittauksia, lainauksia ja pastisseja.

Äskettäin kuolleen amerikkalaisen (newyorkilaisen) kirjallisuus- ja kulttuurikriitikon Susan Sontagin mielestä Syberbergin neliosainen Hitler, elokuva Saksasta (1978, I: Graal, II: Saksalainen uni, III: Talvisen tarinan loppu ja IV: Me helvetin lapset) kuuluu 1900-luvun taiteen jaloimpiin mestariteoksiin ja hän yltyy jopa väittämään sitä jopa suurenmoisimmaksi koskaan tehdyksi elokuvaksi. Sontag vertasi sitä Wagnerin Ring-tetralogiaan. Martti-Tapio Kuuskoski on suomentanut Sontagin artikkelin uusimpaan Filmihulluun, joka on Syberberg-erikoisnumero. Martti-Tapio on kirjoittanut miehen elokuvista hienon, pitkän ja ehkä vähän vaikean artikkelin.

Syberberg piti itse fuugaksi luonnehtimaansa teosta surutyönä (Trauerarbeit). Kyse ei ole vain Hitlerin ja natsismin tuottamasta tuhosta, vaan yhtä lailla “Hitleristä meissä itsessämme”. Tosin hänen lausumansa ovat joskus hämmentäviä: "Me olemme onnellisia. Hitler on lahja taiteelle. Hitler on lahja minulle. Hitler on lahja meille." Silti en usko, että Hitler olisi pitänyt tätä elokuvaa lahjana. Elokuva pääsi Yhdysvaltoihin levitykseen Francis Ford Coppolan tuen ansiosta nimellä (Our Hitler, 1979).

Syberbergin kotisivuilta löydämme elokuvia ja näytteitä hänen työstään. Myös 410 minuuttinen Hitler-elokuva näyttää saksankielisenä versiona olevan kokonaan tarjolla QuickTime-fileenä. Mutta nyt voi olla parempi käydä Orionissa katsomassa se vähän isommasta luukusta.

Syberbergin Parsifal on toinen kiinnostava Wagner-juttu, jonka toivottavasti pääsen näkemään. Wagnerin Parsifal alkoi juuri tätä kirjoittaessa Ylen Teemalta. Sitä ehtii tunnin kuunnella ennen kuin on lähdettävä.

Ei kommentteja: