lauantaina, lokakuuta 01, 2005

Historiablogi

Perustin uuden blogin nimeltään Historian siipien havinat. Vaikka historiaan erikoistuneita blogeja on jo muutama, mielessäni on jo pitkään pyörinyt tällaisen perustaminen, jos ei aluksi muuta, niin kokoamaan yhteen historiaan liittyviä blogeja ja linkkejä.

Tavoitteena ei ole yksinäinen yrittäminen vaan kerätä kasaan ryhmäblogi. Asiasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua.

Omia linkkilöytöjänne historian alalla voi toki aina mailata minulle. Tästä tuli mieleen, että blogille pitää perustaa oma sähköpostiosoitteensa.

9 kommenttia:

Jura Jukola kirjoitti...

Historian siipien havinat on tervetullut uutuus: kiinnostuksen herättäminen menneisyyttä kohtaan ohjaa ihmisiä ymmärtämään myös nykyisyyttä. Toivotan onnea uudelle blogille.

historiablogi kirjoitti...

Kiitos kannustuksesta. Ajattelin sorvata uudelle blogille linjakirjoituksen vasta kun se on vakiintunut.

pagisija kirjoitti...

"Asiasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua."

Täällä ilmoittautuu yksi keskiaikatutkija. Oman sekameteliblogin lisäksi voisin aika ajoin naputella juttua ryhmäblogiinkin.

historiablogi kirjoitti...

Laitoin bloggerin vaatiman kutsun tulemaan. Sen yhteydessä on muitakin hyödyllisiä osoitteita. Jatkakaamme tätä keskustelua sähköpostissa.

Ryhmäblogi on siis syntynyt! [Takana poksahtikin jo kuohuviinipullo: paikalla on neljä historiaa opiskellutta].

Jura Jukola kirjoitti...

Renessanssi voisi olla minun erikoisalueeni, mikäli ryhmäblogiin kaivataan lisää kirjoittajia.

historiablogi kirjoitti...

Bloggeri näyttää pätkivän näin yöllä, mutta asiani on siis, että nyt meitä on kolme historiablogin kirjoittajaa.

Rauno Rasanen kirjoitti...

Historiablogisi ei vielä "hyväksynyt" kommenttiani.
Tulkoon se siis (myös) tähän.

*
Otan ilolla vastaan tämän blogin (itsekin hieman historiaa opiskelleena), vaikka kantani historiantutkimukseen on hieman samankaltainen kuin Nietzschellä (joka filologina oli myös jonkin sortin historioitsija hänkin): liika on liikaa.
("Historian hyödystä ja haitasta elämälle", 1873).

Nietzsche vertasi aikansa historiabuumia ihmiseen, joka syö lisää, vaikkei olisi nälkä

Muistakaamme tässä yhteydessä, että kuuluisa kulttuuri-/sosiaalihistorioitsija Jacob Burckhardt oli Nietzschen vanhempi professorikolleega Baselin yliopistossa, ja että Nietzschen paras ystävä oli samoin kolleega Baselin yliopistosta - kirkkohistorian professori Franz Overbeck, jolla Nietzsche tarkistutti esim. joitain Tertullianus-tekstejä, joita hän käytti "Moraalin alkuperästä" -pamfletissaan.

*
Julkisuuden tarpeellisuus akateemisessa bloggaamisessa on sekin hieman ambivalentti juttu, mutta kritiikkini ei kohdistu niinkään sinun kannanottoosi vaan perustuu omaan skeptisyyteeni koko internet-keskustelufoorumin oletetusta "vapaudesta" ja "syvällisyydestä."

Kyllä kaikki todella erinomainen on aina yhtä vaikeaa kuin harvinaistakin (Spinozalta) - ja siten myös hieman "esoteerista.".

Ei julkisuushakuisuus tai julkisuus ylipäätään, suosiosta puhumattakaan takaa vielä muuta kuin populaariglorian - "idols-effektin", joka tyydyttää ihmisten loputonta uteliaisuutta sensaatiohakuisuutta.

Annan esimerkin.

Vaikken kovin hyvin tunnekaan esim. evoluutioguru Richard Dawkinsin tuotantoa, näkisin, että hänen saamansa tavaton julkisuus johtuu pitkälti muista seikoista kuin nimenomaan hänen esittämistään faktoista, joissa ei tieteenfilosofisesti ole mitään uutta.
Samaa vääntöä eri paketissa (uusiin havaintoihin vedoten).

Mutta juuri tämä vakuuttuneisuuteni asioiden perimmäisestä muuttumattomuudesta paradoksaalisesti lähentää minua historiaan.

Voimme oppia historiasta, että vaikka diakronisesti, lineaarisen ajan puitteissa kaikki näyttääkin muuttuvan valtaisasti varsinkin modernisaation myöstä, niin ne perenniaaliset eli ikuiset ("synkroniset") ongelmat, joihin ihminen törmäsi sekä yhteiskunnallisesti, ympäristöllisesti että viimein kirjoitetun kielen puitteissa, eivät sisimmältään ole muuttuneet yhtään miksikään vuosituhansien saatossa.

Sivistys on vain ohut kerros, jonka alla piilevät samat biologis-evolutiiviset voimat kuin aina ennenkin (miten ne sitten määritelläänkin).

Ja tämän me kyllä voimme oppia historiasta, mutta enpä usko sen auttavan "pelastamaan maailmaa", koska tuo oppi=tiedon hankinta ei muuta käyttäytymistämme.

Oppimisprosessi jää siis kesken: tieto ei muutu ymmärryksen kautta pitkän tähtäimen seurauksiltaan järkeväksi toiminnaksi.

Ihminen on ajautunut omien toimiensa kautta ympäristökriiseihin koko olemassaolonsa ajan - alkaen nyt vaikka Eufratin ja Tigriin patosäännöstelyn seurauksista ja puuston järjettömästä hakkuusta muinaisessa Mesopotamiassa.

*
Kuten edellä sanoin - Dawkinsin suosio ei johdu faktoista vaan hänen retoriikastaan, jota ymmärtääkseni tulkitaan populaaritasolla melko lailla toisin kuin tämä superreduktionistinen ääridarwinisti kausaliteetin palvonnassaan haluaisi.

Dawkinsin perusongelma on kuitenkin aivan sama kuin historioitsijan eli kaikkien niiden, jotka ovat tekemisissä AIKAAN sidotun tutkimuksen kanssa: KAUSALITEETTI (eli ajaton=historiaton=universaali lainalaisuus).

Jos nimittäin ei päästä yhteisymmärrykseen edes siitä, mitä kausaliteetilla lopulta tarkoitetaan, ja miten se tulee erottaa funktionaalisuudesta (miksei myös korrelaatiosta), ei tietämyksellämme ole mitään relevanttia pohjaa filosofin näkökulmasta tarkastellen.

*
Aikaan sidottu tutkimus - historia par excellence - ei ole minulle tiedettä vaan tragikoomista teatteria, jonka viimeinen näytös kirjoitetaan aina uusiksi - huolimatta siitä, että loppuratkaisu on aina sama.

Muuta kiitos Sedis - tämä blogi tulee tarpeeseen. Kukapa ei haluaisi herkutella - silloin tällöin...

Sukututkimusblogi kirjoitti...

Hieno juttu!

Pauliina kirjoitti...

Tämä palaute sopinee parhaiten tähän postiin, toivottavasti seuraava osuu niille tarkoitettuihin silmiin ennen arkistoon hautautumistaan:

Howdy, luin tuoreen Blogisanomat-tekeleen. Se on kuitenkin aika mukavasti onnistumassa paikallislehtenä tässä virtuaalikylässä. Sitä vain tulin sanomaan, että ainakin minä näen sinut edelläkävijänä tieteen tekemisen kehittämisessä, tämän ja historiablogin myötä. "Kaikesta" kiinnostuneena (tiedehän vaatisi ammattina erikoistumista) on kiehtovaa päästä näin vaivattomasti historiatutkimuksen maailmaan, muuten se jää teorian tasolla kovin etäiseksi omasta maailmastani. Niin että kiitos ja onnea!

JK. Aika hyvin siellä kuumalla listalla pistitte HS:n koneistoa vastaan. Listan toiminta vaatii tosiaan säätöä, mutta Pinserin Samikin taitaa tehdä lähinnä pioneerityötä, Suomen blogimäärä on kai aika hyvä väkimäärään suhteutettuna, ja mikään ei ole vielä valmista tällä alalla.