tiistaina, lokakuuta 18, 2005

Mummo

Äiti soitti ja kertoi mummon kuolleen viime yönä äkilliseen sairaskohtaukseen. Kuvassa oikealla jo aiemmin edesmennyt Katri-isomummoni, hänen tyttärensä Anna Alina ja minä äidin sylissä.

Kajaanin mummon viimeiset sanat olivat lääkärin mukaan: "Olisin täyttänyt 90 vuotta ensi lauantaina."

13 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Osanottomme.

Anonyymi kirjoitti...

Samoin meiltä.

Rauno Rasanen kirjoitti...

90 vuotta on 30 vuotta enemmän kuin 60 vuotta eli yksi sukupolvi (ihmisikä) "pelkkää" vanhuutta.

30 vuotta "Waiting for Godot..."

Osanottoni.

Jari Sedergren kirjoitti...

Mummo ei vanhuudesta kärsinyt, hän oli aktiivinen koko ikänsä. Menoa riitti aina muiden ihmeteltäväksi asti.

Rauno Rasanen kirjoitti...

Siksi pistinkin lainausmerkit sanan "pelkkä" ympärille.
Vanhuus ei välttämättä ole kitumista.

Jari Sedergren kirjoitti...

My Lucky Pozzo, eipä niin, eipä niin.

Anonyymi kirjoitti...

Osanotto. Hieno juttu että mummo meni täpöllä loppuun asti.

Anonyymi kirjoitti...

Osanotto. Ilmeisesti mummosi eli hyvän elämän.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvän ja toimeliaan.

Sivustaseuraaja kirjoitti...

Osanottoni sinulle! Mummosi eli täyden elämän.

Hyvärinen J. kirjoitti...

Osanottoni. 90 vuotta on kunnioitettavan pitkä ja täysi elämä.

Anonyymi kirjoitti...

Osanottoni.
ruu

Timo kirjoitti...

Otan osaa.

[Pysähdyin miettimään sanojeni painoa, sillä omat isovanhempani ovat minulle tuttuja vain muutamista valokuvista ja muisteluista. Voin vain hämärästi, analogioiden ja esimerkkien kautta käsittää mummon merkityksen lapsenlapsen elämässä, mutta luulen, että sinä voit hieman hymähtää ja ajatella, ettemme me ikämme mummottomat todellakaan tiedä, mitä olemme menettäneet...]