Cinemaissi - Latinalaisen Amerikan ja Karibian elokuvafestivaalit ovat ovella. Festivaalin kotisivuilla ei näytä jostakin syystä olevan edes mainintaa siitä, että he harrastavat yhteistyötä Suomen elokuva-arkiston kanssa, eikä myöskään SEA:ssa esitettävistä Solanas-elokuvista kerrota sanaakaan. SEA:n sivuille ei sieltä näytä olevan edes linkkiä. Yhteistyökumppaneita ovat vain sponsorit ja "akateemiset yhteistyökumppanit". Mitenköhän tuntemuksensa tämmöisessä tilanteessa muotoilisi? Ehkä niin, että parempaakin yhteistyötä olen nähnyt.
Kerrottakoon siis, että SEA esittää yhteistyössä - aiempi käsitykseni asiasta oli, että jopa osana festivaalia - Cinemaissin kanssa 25.10.-5.11. viisi Fernando E. Solanasin elokuvaa. Lainaan tähän lyhyen esittelyn SEA:n sivuilta, koska se sattuu olemaan minun kirjoittamani.
Argentiinalainen Fernardo E. Solanas (s. 1936) tunnetaan poliittisesti kantaaottavana elokuvantekijänä niin kotimaassaan kuin maanpakolaisena Euroopassa. Nyt esitettävässä viiden elokuvan potpurissa keskiössä on latinalaisamerikkalainen ihminen ja hänen identiteettinsä taloudellisen, poliittisen ja sotilaallisen sorron subjektina.
Elokuvassa Etelän kaipuu (1988) päähenkilö Floreal vapautuu vankilasta sotilasdiktatuurin päättyessä Argentiinassa vuonna 1983. Hän ei kuitenkaan palaa kotiin vaimonsa luokse, vaan päätyy harhailemaan Buenos Airesin yössä, missä tapaa todellisia ja kuviteltuja ihmisiä menneisyydestään, samalla kun muistot hänen pidätyksestään ja vankila-ajastaan palaavat toistuvasti hänen mieleensä.
Polttouunien aika (1968 Octavio Getinon kanssa) on rajua aseellista vallankumousta ajava dokumentaarinen pamfletti, joka saa voimaansa eurooppalaisten taloudellista vallan väärinkäytöksistä Argentiinassa. Elokuva tunnettiin hyvin suomalaisen elokuvakerholiikkeen kulta-aikoina, mutta on ollut esillä viime vuosina vain harvoin.
Tangos - l'exil de Gardel (1985) kuvaa ryhmää argentiinalaisia Pariisissa, jotka rakentavat omaa kulttuurista identiteettiään tangon avulla. Elokuva syöksyy harjoituksista heidän slummimaiseen asumismuotoonsa ja alityöllistymisen tuomaan tilanteeseen, mitä rikastuttavat oikeastaan vain yhteydenotot kotiin. Ajatus kotiinpaluusta on vahva, ja oleskelu heille vieraassa maassa halutaan viimeiseen asti ymmärtää vain tilapäisenä järjestelynä.
El viaje (1992) on kertomus kylmässä eteläisessä kylässä asuvasta nuoresta miehestä. Hän päättää etsiä käsiinsä oman isänsä, mutta hänen identiteettinsä osoittautuu perustuvan aivan toisiin asioihin kuin mitä hän osasi odottaa.
La nube (1998) kertoo näyttelijäryhmän taistelusta teatterirakennuksensa puolesta, kun se uhkaa tulla tuhotuksi kauppakeskuksen alta. Ryhmän johtaja Max on työhullu ohjaaja, joka on hylännyt perheensäkin uransa vuoksi, mutta nyt hänen on kohdattava tyttärensä. Elokuvan muut keskushenkilöt ovat Enrique, näytelmäkirjailija ja runoilija, joka yrittää selvitä köyhyydestä sekä Fulo, jota ajaa menestykseen kaukana Rio de Janeirossa asuva tytär.
Esityspäivät: EL VIAJE 1.11., 4.11., ETELÄN KAIPUU (Sur) 25.10., 28.10., HUONE KAUPUNGISSA (Une chambre en ville) 1.11., 4.11., LA NUBE 3.11., 5.11., POLTTOUUNIEN AIKA I (La hora de los hornos I) 27.10., 30.10. ja TANGOS - L'EXIL DE GARDEL 26.10., 29.10.
2 kommenttia:
kun minä nyt kuitenkin löydän kaipaamiasi mainintoja cinemaissi-sivuilta (elokuvat-sivu ja solanasin esittely), ja löysin jo pari viikkoa sitten. haastatellessani järjestäjiä muistivat myös mainostaa elokuva-arkiston sarjaa ihan kiitettävästi.
Hyvä, että löytyy. Niin pitääkin.
Lähetä kommentti