sunnuntaina, lokakuuta 23, 2005

Kymmenisen käskyä illaksi

Käteni olivat yltäpäältä hirvijauhelihassa, kun rss-hälytin soi tietokoneelta. Tiesin jo kappaleesta mistä oli kysymys. Me hiljaa, hiljaa, hiivitään näin Kardemumman yössä, on kaikki kansa pötköllään, vain rosvot raataa työssä.... Turistihan se siinä kutsuu Sisäpiiriä kokoon. Isänmaa kutsuu!

Ja juuri nyt valkoinen hiippalakki ja lakana ovat ryppyisiä. Sitä ei Vltavan Glu-Glu-Äh...-Klan sallisi.

Silitysrauta kädessäni tapailin klaanin kymmentä käskyä. Miten ne menivätkään?

Laitoin silitysraudan erittäin kuumaksi. Se sopisi illan tunnelmaan. It's Hot! Roiskuttaessani vihkivettä lakanalle muistin, että Klaanin Kingi aina sanoo tilaisuuden aluksi: "Minä olen Blogistanin Kingi" ja jatkaa kuin alaotsikkona, että bloguilla ei saa olla muita Kingejä. Sit se Kingi kohoaa ilmaan ja resonoi levitatiivisesti: "Sinun pitää osata tavata nimeni oikein." Ei vääriä sz-, cz, -zto, - schi, -zo ja muita risuaitoja Kingin nimeen. Tssshhhhhh.... Silitysrauta oli jo ihan kuuma.

Vetelin pitkiä tasaisia työntöjä lakanaa pitkin, ja mieleeni tuli kuinka kaikki riittiin osallistuvat kirjoittavat omalla verellään tai punaviinillä Kingin nimen viiteensataan kertaan pyhään pöytäliinaan, johon ensimmäinen nukahtanut kääritään illan päätteeksi ja arkistoidaan.

Jos pyhät kirjoitukset ovat menneet oikein, Kingi pyhittää sisäpiirin tapaamisen eli Todellisen Lepopäivän salaisella reseptillä tehdyllä drinkillä, joka laitetaan Sisäpiirin Blogiin näytille opetuslapsia varten muiden noudatettavien muistilistojen sekaan. Muistilistoista paksuin oli salainen käsimerkki, jolla Sisäpiiriläiset aina tervehtivät toisiaan.

Toinen puoli alkoikin jo olla silitetty. Nuo pari kiusallista ryppyä eivät kuitenkaan lähteneet millään. Mutta juuri se toi elävästi mieleen, kuinka ensimmäistä drinkkiä maistellessa muistellaan ja kunnioitetaan Blogistanin varhaisia ryppyjä, niitä äitejä ja setiä, noita pioneereja, jotka ovat vain muisto nykyisessä bloggaritulvassa. Kolmen drinkin jälkeen kaikki miettivät sitä sääntöä, jonka mukaan mikään ulkopiirissä sanottu ei tapa Sisäpiiriä, vaan vahvistaa. Siksi ei saanut tappaa keskusteluakaan.

Viiden drinkin jälkeen klaanin kokouksissa aina teroitetaan mieleen, ettei toisen blogiin saa tarttua, ellei kyseessä ole ryhmäblogi (- tässä vaiheessa joku aina kirkaisee!). Ryhmäblogikin saa tehdä sitä vain keskenään. Hirmuista! Tämä lakanahan alkaa ruskistua! Olin ajatuksissani pysähtynyt ja kuuma rauta tuhosi lakanaani.

Roiskutin lisää vihkivettä ja ruusuvettä päälle. Ei siihen pysyvää jälkeä onneksi jäänyt. Viimeistellessäni hiipan pintaa muistin vielä neljä sääntöä: toisen Sisäpiiriläisen blogista ei saanut varastaa aihetta tai aiheettomia, jollei linkittänyt. Eikä Sisäpiiriläisistä saanut lausua väärää todistustakaan. Sillä ne olivat sisäpiiriläisen omaisuutta, jota ei sopinut himoita, tavoitella tai muuten kollektivisoida. Erityisen tarkka piti olla Sisäpiiriläisen puolisosta, ellei kyse ole hyväksyttävästä kierrätyksestä, blogin käsikirjoittajista eli työntekijöistä, karjasta tai muusta, mikä hänelle kuuluu.

Kas niin! Hiippa pysyy suorassa ja lakana on aivan kohdallaan. Hieman masun kohdalta pömpöttää. Kehtaisiko tällä...

4 kommenttia:

samik kirjoitti...

Viisi kirjainta. Ei pitäisi olla kovin vaikea lausua.

Sedis kirjoitti...

Helppo kuin Timesin ristikko. Kolmen kirjaimen vihje?

Rauno Rasanen kirjoitti...

Jos näette tänään Blogsingissa miehen, jolla on hiippa päässä ja lakana päällään, niin vaviskaa - hän on Sisäpiirin Robespierre, Guillotinin serkku...

Anonyymi kirjoitti...

Mutta jos näette samalla kaupunkimatkalla naisen luo pyrkivän miehen, jolla on kädessään ruoska, näette R.R. Nietzschen pohtimassa jumalan kuolemaa. Silloin pitää nauraa, veljet, nauraa...

R.R. = Raivoisa Rauno