Barbēlo

Teidän, jotka kiinnostuitte Juudaksen evankeliumista, kannattaa käydä lukemassa Juuson kirjoitus aihepiiristä. Hän näistä tietääkin, minä en.

Juuson kirjoituksissa tuli esille gnostilainen hahmo Barbēlo. Se viittaa Jumalan ensimmäiseen emanaatioon - siis Jumalan alkuun panemiin olioihin - erilaisissa setiläisissä gnostisissa kosmogonioissa (Edellä linkattujen setiläisten tarinoiden loppuosa).

Hahmoon viitataan näissä teksteissä usein Äiti-Isänä (se viittaa hahmon androgyynisyyteen), "Ensimmäisenä Inhimillisenä Olentona", Kolmoisandrogyynisenä Nimenä, tai Ikuisena Aeononina (aeon) . Aeonit ovat Jumalan luomuksia (emanaatioita), joilla on monia tehtäviä ihmisten ja jumalan yhteydenpitäjänä.

Barbēlo on alimman tason aeonin Sophian lapsi ja kaikki luomistyö tapahtuu itse asiassa Sophian huomassa. Sophia on melko vaikutusvaltainen enkeli enkelten joukossa: hän lähetti käärmeen Paratiisiin! Mutta tässä oleellisempaa on Demiurgi. Kun Sophia emanoituu ilman partneriaeonia, tuloksena on Demiurgi, puoliluoja (gnostilaisissa teksteissä joskus Ialdaboth) (suom. "Lapsi, tule tänne"), luomus, jonka ei koskaan pitänyt tulla olevaksi.

Demiurgi ei kuulu transsendentaaliseen pleromaan, "valon alueeseen", jonka aeonit, "maailmat" tai "ikuisuudet" yhdessä muodostavat. Demiurgin syntymän jälkeen "Ykseys" emanoituu kahden pelastajaaeonin kanssa, käytännössä Kristuksen ja Pyhän hengen kanssa, jotta ihminen pelaistuisi Demiurgilta.

Kristus ottaa sitten miehen muodon, ja Jeesuksena hän kykenee opettamaan ihmiselle miten saavutetaan tietoa (gnosis) siitä, kuinka voi päästä (takaisin) pleroomaan. Plerooma, valon alue, on siis ilmeisesti gnostilaisessa mielessä se, mitä tarkoitetaan tutummassa luterilaisessa versiossa Taivaalla. Gnostilaisuuden gnosiksen eli tiedon ytimessä on siis se tieto, jonka avulla Taivaaseen voi päästä.

Setiläisessä ja valentiaanisessa (gnostilaisessa) järjestyksessä pleroomassa on viisi aluetta. Ylimpänä on Ylin Periaate (henki, syvyys, esi-isät jne.), toisena Barbēlo ja siihen liittyneet aeonit, kolmantena Itse-Saavutettu ("itsesyntymä", "autogenes") ja siihen liittyvät aeonit, neljäntenä Arkkityyppinen Mies (ja siihen liittyvät aeonit) sekä viimeisenä Kosmos (psyyke ja aine).

Johanneksen apokryfitekstissä, traktaatissa (eli luvussa), jota säilytetään Nag Hammadin kirjastossa, löytyy kaikkein laajin esitys setiläisestä luomismyytissä.

Siinä Barbēlo kuvataan "ensimmäisenä voimana, ylistyksenä, täydellisenä aeoniylistettynä, ilmestyksen ylistyksenä". Kaikki sitä seuraavat luomistoimet jumalallisessa sfäärissä toteutuvat yhteistyössä Jumalan kanssa.

Myös Marian evankeliumissa kerrotaan Barbēlosta. Tällaisia Barbēlon kaltaisia arkkienkeleitä on melko monta. Enkeleitä sitten jo riittääkin kotitarpeisiin.

"Ensiajattelemalla tämä on hänen (miehen) kuvansa; hänestä (naisesta) tuli kohtu kaikkeen, koska hän (nainen) oli ensisijainen heille kaikille, Äiti-Isä, ensimmäinen mies (tai ihminen: anthropos), Pyhä Henki, kolmoismies, kolmasti voimakas, kolmesti nimetty androgyyni ja ikuinen aeon näkymättömien joukossa, ja ensimmäinen, joka tulee esiin."

Barbēlo tuo siis peliin välittävän omistavan aspektin jumalallisuuteen. Gnostilaisissa jumalakäsitystä luonnehtii usein niiden tarkka määrittelemättömyys (niitä ei näin tarkoin teksteissä tutkita), se että niitä ei voida tarkoin kuvata (ei täsmällistä ilmaisua) ja silti niiden vakiintuneisuus (muuttumaton luonne).

Kun sitten tällainen Jumala kuvataan aktiiviseksi luomistyössä se nostaa esiin näitä määrittelemättömyyksiä: siten Barbēlo muodostaa setiläisessä gnostilaisuudessa metodin, jolla kuvataan jumallisen syntyä ilman että jumalan muuttumattomuutta prosessissa haluttaisiin millään tavoin rikkoa. Hän (nainen) on pohjimmiltaan abstrahoitu omistava aspekti jumalallisessa täyteydessä. Tähän merkitykseen viittaa erityisesti sekä hänen ilmeinen andorgyynisyytensä, joka ilmenee monissa hänelle annetuissa epiteeteissä ja myös nimi Barbēlo, joka on koptin kielinen ilmaisu ja tarkoittaa sekä "Suurta syntymänlähdettä" että "siementä" - mikäli alan eri tutkijoihin on luottamista.

Gnostilainen syntykertomus Barbēlosta on itse asiassa rakenteellisesti sama kuin tantrisessa järjestelmässä. Kashmirilaisessa shaivismissa, Shakti on vastaavalla tavalla sekä toinen Tattva että Shivan ensimmäinen emanaatio.

Korjannette esitystä.