perjantaina, elokuuta 13, 2004

Paraskevidekatriafobia

Heräsin. Ja siihen se sitten jäikin. Noidannuoli. Kivusta kertominen on tylsää luettavaa, joten voitte unohtaa koko jutun, paitsi jos satutte asumaan naapuristossa, ja luulette että Sedis ulvoo parvekkeella lähestyvän kuutamon vuoksi tai karjuu kuten Fellinin hahmo: "Vuole una donna". Kyllä se on ihan oikeata keskiaikaista kidutustuskaa eikä tehosteita tarvita.

Kalenteri kertoi että on perjantai 13. päivä. Jäin kotiin, koska äitymä on suurempi kuin mihin työssä tehtävä angstibloggaus voi tuoda avun. Työtoverit ottivat ilmoitukseni vastaan hersyvällä naurulla, heistä se oli hauskinta mitä juuri sillä hetkellä saattoi kuvitella. Olinhan juuri toipunut vatsainfluenssasta (oksennustauti) ja viruksen aiheuttamasta pahasta kurkkutulehduksesta. Naapurihuoneen kollegani kirjoittaa artikkeliaan vasemman käden sormilla. Oikean hän tyrkkäsi kesälomalla sirkkeliin: oli niin paha iskias, ettei koordinaatio oikein pelannut. Loppuloman hän hakkasi ponttilautoja yhdellä kädellä.

Ja tästä piti tulla hyvä päivä. Olin juuri sijoittanut jäljelle jääneet kesälomarahani kahdelle varmalle olympiavoittajalla, Kostas Kenterikselle ja Ekaterina Thanoulle. Suosittelen sitä teillekin. Sain siitä loistavan vinkin nigerialaisilta ystäviltäni Rat & Swamp Ltd.:stä. Ltd tarkoittaa kunniallista rekisteröityä yhtiötä, sen tarkistin tiätysti, sillä meikä ei lähde mihinkään huijauskuvioon mukaan. Varsinkaan kun on 13. päivä.

Sängyssä makaaminen menetteli ja juuri kun sain asennon kuntoon, puhelin soi: karjuttuani jostain syystä kuin keihäänheittäjä laahatessani vasenta jalkaa lapsen taisteluhyrrän yli vastasin vihdoin puhelimeen ja vaimo ilmoitti, että kaverit olivat soittaneet ja "pitäis mennä tänään humputtelemaan". Sanoin että totta kai, kun on rasvakin loppu eikä pääse kiipeämään keittiötuolin päälle. Uunissa olisi kuulemma kauhallinen tai kaksi eilistä ruokaa, mutta selkä ei taivu, että saisin vuoan uunista ulos. Ehkä minun on ryömittävä keittiöön ja työnnettävä pää uuniin, tärkeintä on nyt pitää selkä suorana.

Että kiitos kysymystä, oikein hyvää. Entäs teille...

Brittitutkimus kävi taannoin käsiksi perjantai, 13.päivä -oireyhtymään ja päätyi Iso-Britanniassa, South West Thamesin alueella tehdyissä tutkimuksissa tulokseen: "Perjantai 13. päivä on epäonnekas joillekin. Riski joutua sairaalaan tänä päivänä voi kasvaa 52 prosentilla. Kotona pysyminen on suositeltavaa."

Tutkimuksen vertailuaineistona olivat kaupassa kävijöiden määrä ja moottoriteillä liikenteessä kulkeneet: heidän määränsä pysyi ennallaan. Vain riskit onnettomuuteen kasvoivat puolella. Asiasta raportoi aikanaan myös BBC

Yhdysvalloissa jopa 8 prosenttia väestöstä varoo näinä päivinä toimiaan erityisen tarkasti. Turkin kielessä numero 13 suunniteltiin aikoinaan poistettavaksi ja me amerikanhampurilaisystävät tiedämme, ettei hotelleissa Yhdysvalloissa juuri ole 13. kerroksia eikä huoneita numero 13.

Tälle ilmiölle on annettu nimi paraskevidekatriafobia, joka on niin monimutkainen lausuttava, että kielen solmua varoakseen sitä ei kannata lausua ääneen, kun on perjantai 13. päivä. Termin on kehittänyt tri Donald Dossey Yhdysvalloista. Vastaväite tulee vakuutusyhtiöiltä, joiden väitteen mukaan perjantai, 15 päivä on vielä epäonnekkaampi.

Hienoin teoria siitä, miksi 13 on onnettomuuden luku, perustuu kivikauden ihmisen laskutaitoon. Hän oli oppinut laskemaan kymmeneen, sillä ne joiden sormia sisiliskot tai dinosaurukset eivät olleet purreet pois, saattoivat käyttää sormia lukujen konkreettisena lähtökohtana. Sormien loputtua kesken laskuun lisättiin jalat, joita oli keskimäärin kaksi kappaletta. Saatiin tusina ja siihen perustuva laskujärjestelmä. Mitä tuli tusinatavaran jälkeen, oli suuri mysteeri ja hieman pelonkin aihe. Siksi numero 13 on kauhistus. Sitä se oli niin hinduille kuin viikingeillekin, josta 13 henkilöstä kokoontuva ryhmä oli jotakin, mitä piti välttää. Jeesustelematta voi mainita, että ehtoollisryhmään Jeesus Nasaretilaisen jäähyväispartyissä oli 13 henkeä, ja että hänet ristiinnaulittiin perjantaina.

Saattoi vika olla tietysti naisessakin. 13 on nimittäin liitetty varsin usein esihistoriallisina aikoina palvottuihin jumalattariin, jotka vielä silloin edustivat feminiinisyyttä. Lähtökohtana oli silloin vuosi, kuun- eli kuukautiskierto, joka on 13 x 28 eli 364 päivää. Lascauxista Ranskasta löydetty Maaäiti on yksi tällainen jumalatar, jossa symboli 13 on esillä. Kun miehet onnistuivat sukupuolitaistelussa kumoamaan matriarkaalisen järjestelmän, ja perustamaan mieskeskeisen, patriarkaalisen järjestelmän, voitiin se korvata 12 kuukauden järjestelmällä. Tätä ei siis nimitetty voiton tai lopullisen voiton päiväksi, vaan siitä tehtiin elimellinen osa ajanlaskuamme.

Suosituimmat taikauskon muodot nykyisin ovat brittitutkimuksen mukaan puun koputtaminen (86%), sormien ristiminen (64%), tikkaiden alta kävelyn välttäminen (49%), huolestuminen numerosta 13 (25% - tieteentekijöistä muuten vain 15%) ja jonkin onnenkalun kantaminen (15%).


2 kommenttia:

mea kirjoitti...

Suosittelen nyt käyttämään ne jäljellä olevat (vai oliko niitä vielä) varaukset maksalaatikolla irvailemiseen, jotta päiväsi piristyy. Tai voit sitä syödäkin, jos saat jonkun sitä sinulle lähikaupasta tuomaan. Josko vaimo ennen kuin lähtee humputtelemaan. Tai sano, ettet anna lupaa, ellei ole leeverlåådaa pöydässä, pian.

Jari Sedergren kirjoitti...

Taidan kaivaa esiin oman maksani ja sullon sen televisiolaatikkoon paistumaan helvetin tulessa. Juuri nyt kaipaisin jännittävää jousiammuntamaaottelua Etelä-Korea - Peräseinäjoki. Eikä töllöstä tule mitään urheilua. Missä ovat 1500 m uinnin alkuerät. Höyhensarjan jännittävät knock-out kisat ja mattopainin vyörytyspassausten hidastetut sarjat. Missä 50 kilometrin kävelyn alkuerät. Missä toimitsijat jotka kiipeävät moukarihäkkiin keräämään moukarin jäännöksiä Evacamillaria Blogoslovian järkyttävän vetäisyn jäljillä. Missä suomalaiset keihäänheittäjät nypläämässä verryttelyhousun sivuraitaa... Juuri nyt heitä tarvitsen.