En päässyt kovin pitkälle Blogit ja minä -pohdinnoissani, kun sfäärimme räjähti täyteen kriitikkoblogeja. Tämän nykyisin varsin valovoimaisen oliotyypin aloittivat tietysti jo Blogistanin muinaisessa, mystisessä ja hämärässä menneisyydessä tehneet pioneerit, jotka muistivat aika ajoin blogilistan täydennettyä nostella ja ihmetellä esiin aina uusien blogipurojen virtaamista ensin lampeen, sitten järveen ja nyt valtamereen.
Uusin tulokas tässä mallistossa näyttää olevan Blogisweetikko, joka kuin viisas verovirkailija aloittaa blogilistaamisensa jos ei muuta niin vaihteen vuoksi ö:stä ja varmasti myös sen vuoksi, että negatiivisesta ja enintään "sinne päin" olevasta ilmeikkyydestä voimaa saava Blogikriitikko aloitti tekosensa a:sta.
Löytymisen ja sitä seuraavan menestymisen etsikkoaika on top-listan olemassaolon aikana lyhyt, mutta on top-sataan nousseiden joukossa pitkäkestoista työtä tehneitä työn sankareitakin, mikä mieluusti unohdetaan top-kärkeä hieman lapsellisesti morkatessa.
Muutos on käynyt palaamalla vanhaan top-sata -listaan. Kuinka paljon vaikeampaa top-listan kritiikki onkaan, kun sen etusivulla on sata blogia entisen, paljon pienemmän määräluvun sijaan.
"Kaikki menee suunnitelman mukaan", kuten Karuselli tapaa sanoa eli dialektiikkaa siis harrastetaan suuren synteesin toivossa: tosin nämä kaksi pakottavat lukijat vain valitsemaan kahden vaihtoehdon välillä: onko parempi nuolaista makeaa kuin nieleskellä happamia pihlajanmarjoja.
Matti Ijäksen Katsastus alkaa televisiossa. Ei jaksa kirjoittaa sen vuoksi enemmän.
EDIT: Ijäs päättyi. Blogaamaan ei aina ehdi: tässä tulevan viikonlopun huveja, tervetuloa kuuntelemaan, jos satutte paikalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti