lauantaina, helmikuuta 25, 2006

Hankeen ja vereen

Vanhan penkkiurheilijan mieltä on lämmittänyt hyvä menestys kisoissa. Hopea oli jääkivessä eli luutakivipelissä hieno tulos.

Jääkiekkoilijat taas pelaavat aivan upeasti. Ja aivan erilaista peliä kuin viime vuodet. Myös joukkueen henki on hyvä, kun huutajat ja hyppyyttäjät ovat poissa, ja miehiä kohdellaan aikamiehinä eikä armeijan yksikkönä. Nyt pelissä on sitä jotain, hurmiota, ja se tuo mukanaan yllättävyyttä. Siksi sitä on mukava katsoa ja myös kannustaa "henkeen ja vereen".

Suomalaisen urheilukannustuksen huono puoli on siinä, että hopeasta ja pronssista ei osata iloita, eikä sitä pidetä minään. Muodon vuoksi vähän taputetaan.

Tämä ei ole uusi ilmiö. Aiemman kotikuntani Muhoksen nuoriso-ohjaajana oli Toivo Salonen, maailmanmestaruushopeaa 1950-luvulla luistelussa voittanut. Hän kertoi, että kullan saanut Juhani Järvinen sai kaiken huomion, kukat, kamerat ja toimittajat lentokoneesta Suomeen tullessaan. Kakkoselle ei kukaan päivää sanonut. Oli kiva tulla kotiin.

Kauppatori on tänä vuonna sitten se paikka, missä saa huutaa kansallismieliseksi tarkoitettuja latteuksia ja tautologioita kuten kymmenen vuotta sitten: "Suomi on jääkiekon maailmanmestari." Sehän on totuusarvoltaan sama kuin esimerkiksi "aspiriini on päänsärkylääke" tai "autolla voi liikkua paikasta toiseen".

Siksi toivon kylmiä ja vetoisia iltoja. Ei tule isompia vahinkoa. Eikä siis tarvitse juhlia hankeen ja vereen.

4 kommenttia:

PA kirjoitti...

Kiitos valotuksesta. Tuli mieleen, että osaa huumeista todella vedetään henkeen ja loppuja ruiskutellaan vereen.

Jääkivi olisi minustakin järkevä suomennos. Soveltuisi loogisesti jääkiekon ja -pallon rinnalle.

markku_s kirjoitti...

Suomen johtava nationalismitutkija iskee taas kuin puolentoista voltin paristo. Sävähdyttävää.

Kauppatorilla ei kuitenkaan huudeta iskulauseita, joissa vaaditaan kaikille kansoille oikeutta itsehallintoon, joten turha vaivautua tutkimaan ;)

Sedis kirjoitti...

Kiitos vain kohteliaisuudesta, mutta on niitä parempiakin. Ei tosin monta ;.)

Herkille näyttää puolitoistakin volttia olevan tarpeeksi ikiomaan sähkötuoliin.

Jos KAIKILLA kansoilla olisi itsehallinto, niin kyllä byrokraatteja riittäisi tässä maailmassa.

Ehkä teille riittäisi joku saari oman yhteisön luomiseksi?

markku_a kirjoitti...

Toki saari riittää. Kerrot sitten kun olet unohtanut miten soudetaan, niin etsimme sopivan saaren ;)