perjantaina, helmikuuta 10, 2006

Venäjä ryhdistäytyy

Venäjällä on aina ollut tekemisensä Lähi-idän kysymyksissä. Irakissa heidän yrityksensä öljyoikeudet poljettiin lokaan miehityksen yhteydessä ja Keski-Aasian politiikka ei ole ollut kovinkaan onnistunutta 1970-luvulta lähtien. Siitä huolimatta, että juuri niiden alojen asiantuntemus on ollut varsin korkealla venäläishallinnossa.

Ja moniko tietää, että Haifan juutalaisasutuksen perusta on venäläisissä? Jos sitä haluaisi tutkia, on syytä mennä Venäjän valtionarkistoon. Muistan erään talvisen yön, jolloin kävelimme tiukassa pakkasessa kyseisen instituution pääjohtajan kanssa kilometrin verran bussille halki metsikön ja puhuimme tästäkin asiasta. Hän ihmetteli, miksi kaikki historioitsijat ovat niin kiinnnostuneita arkiston tuoreimmista osista. Miksi kukaan ei tutki tuota. Haifan perustamiseen liittyvät asiakirjat ovat suurimmaksi osaksi Moskovassa ja ne ovat tutkijoille avoimia.

Venäjällä on aina ollut tekemistä Palestiina-Israel -konfliktin kanssa. Ja se on osoittanut myös Neuvostoliiton aikana silloin tällöin aktiivisuutta päästä neuvotteluosapuoleksi Lähi-itää koskevissa asioissa.

Viime aikoina Venäjällä on ollut siinä suhteessa vain tappion tie. Nyt Putin on esittänyt Palestiinan vaalit voittaneelle Hamasille kutsun neuvotteluun.

Sen tarkoituksena on päästä osalliseksi Lähi-idän asioihin siinä roolissa, minkä suurvaltana oleminen sille aikoinaan tarjosi.

Ilman tämänkaltaista pohdintaa tai taustoistusta on todellakin orpoa lukea Ylen uutinen, jossa sanotaan: "Venäjän presidentti Vladimir Putin aikoo kutsua palestiinalaisten parlamenttivaalit voittaneen Hamas-liikkeen johtajat Moskovaan. Neuvottelukutsu on herättänyt arvostelua."

Voimme ajatella tietysti kepeästi, että kyse on neutraalista uutisoinnista. Yhdysvaltain tukema ja pystyssä pitämä Israel vastustaa neuvottelukutsua, kuten uutinen jatkossa kertoo.

Mutta onko siinä luettavissa myös suurvaltapoliittista asenteellisuutta. Venäjällä ei ole uutisen ingressin reaalitulkinnan mukaan osaa eikä arpaa Lähi-idän asioihin. Vai onko sillä sittenkin? Mahdollisuus. Lupa. Halu. Ja kyky?

4 kommenttia:

Taligent kirjoitti...

"Ja moniko tietää, että Haifan juutalaisasutuksen perusta on venäläisissä? Jos sitä haluaisi tutkia, on syytä mennä Venäjän valtionarkistoon. "

Veikkaanpa että venäläinen antisemitisimi ei ole Putininkaan aikana kovin kiitollinen tutkimuskohde.

Israel oli ainoa maa joka tarjosi viisumit. Siksipä sinne muutti neuvostomaan lähes kaikki juutalaiset, jotka luvan saivat. Ongelma oli vain siinä että eiväthän ne mihinkään Isrealiin halunneet, vaan USA:an.

Jos taas viittaat aikaan ennen neuvostomaata, niin eiköhän venäläiset juutalaiset olleet aikas monen palestiinan kaupungin pienten juutalaisyhteisöjen enemmistönä, johtuen ihan siitä että venäjällä euroopan ylivoimaisesti suurin juutalaisväestö.

Sedis kirjoitti...

Niin, tämä asutus tapahtui 1800-luvun lopulla. Pogromit ajoivat matkaan. Mutta sitä ei ole tutkittu. Apurahoja sellaiseen aiheeseen varmasti saa.

Panu kirjoitti...

Putin on esittänyt Palestiinan vaalit voittaneelle Hamasille kutsun neuvotteluun.

Venäläiset myyvät aseita ja tarjoavat yhteistyötä maailman pahimmille roistoille, varmaankin sukulaissielujen sympatian vuoksi. Mitä pahempi diktaattori ja oman kansansa joukkomurhaaja maailmalta löytyy, sitä varmemmin venäläiset tarjoavat hänelle yhteistyötä. Jos Hitler nousisi nyt valtaan, venäläiset lähettäisivät siinä paikassa delegaation häntä nuoleksimaan.

Anonyymi kirjoitti...

Panulle tekisi mieli muistuttaa Kummisetä I:ssä mafioson suulla esitetty prinsiippi, joka pätenee usein myös kansainvälisessä politiikassa:

"It's just business. It's nothing personal."



Kustaa Anton Laurila