Capitolista vaatekauppa?

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa tänään vastustettiin ansiokkaasti elokuvateatteri Capitolin (Forum 1) muuttamista vaatekaupaksi, mikä on kiinteistön omistavan liikekiinteistöyhtiön tavoitteena.

Googlasin ja välimuistista irtosi tämmöinen Kaupunginmuseon lausunto, jossa muutosta samaten vastustetaan. Hyvä kaupunginmuseo! Kaupunginmuseon antamat lausunnot löytyvät muuten heidän nettisivuiltaan doc-muodossa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto

"Kaupunginsuunnitteluvirasto
Asemakaavaosasto
PL 2100
00099 Helsingin kaupunki

Lausuntopyyntö 15.11.2004, Dnro 271

LAUSUNTO FORUM ELOKUVATEATTERIN (ENT. CAPITOL) PÄÄSALIN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSESTA LIIKE- JA MONITOIMITILAKSI, MANNERHEIMINTIE 16.A. (Kamppi 4/64/17)

Kaupunginmuseo on tutustunut Arkkitehtitoimisto Kari Hyvärinen Oy:n laatimiin ja 25.6.2004 päiväämiin Forum-korttelissa sijaitsevan Fastighet Ab Silvertärnan muutoksen luonnospiirustuksiin ja esittää pyydettynä seuraavaa.

Arkkitehti W. G. Palmqvist suunnitteli elokuvateatteri Capitolin 1925. Elokuvateatteri rakennettiin tontin sisäosaan. Rakentajana toimi rakennusliike Jalo N. Syvähuoko. Arkkitehti Hilding Ekelund vastasi teatterin sisätilojen suunnittelusta. Ajan merkittävimmät taiteilijat tekivät teatterin koristelun: salin katon al secco maalaukset taiteilija Toivo Vikstedt, reliefimedaljongit Gunnar Finne ja Göran Hongell sekä Gunnar Forström. Elokuvateatteri julkaistiin Arkkitehti-lehdessä 5/1928.

Elokuvateatteri avattiin yleisölle 26.10.1926. Uusi elokuvapalatsi Capitol oli valmistuessaan Suomen suurin ja ajanmukaisin teatteri. Siellä oli 938 katsojapaikkaa, joista noin kolmasosa oli sijoitettu lehtereille. Alusta lähtien Capitol oli elokuvatekniikan kärjessä ja siellä esitettiin äänielokuva ensimmäisenä Suomessa. Gustaf ja Larissa Molin omistivat teatterin vuosina 1926-46. Sodan jälkeen elokuvateatteri siirtyi neuvostoliittolaiseen omistukseen (Oy Kosmos Ab) ja se toimi neuvostoelokuvan näyttämönä Suomessa. Teatteri entistettiin vuosina 1982-85. Teatterin kupoli ja sen maalaukset vaurioituivat tulipalossa 1984. maalaukset rekonstruoitiin korjauksen yhteydessä.

Bio Capitol (vuodesta 1985 Forum) on 1920-luvun klassismin merkittävä kokonaistaideteos, jossa elokuvalle luotiin juhlavat puitteet. Kokonaisuus koostuu tilasarjoista ja suuresta salista nousevine katsomoineen ja tilojen ajanmukaisesta koristelusta, joiden toteutukseen osallistuivat 1920-luvun merkittävimmät taiteilijat. Capitol oli niitä harvoja elokuvateattereita, jotka säilyivät alkuperäisessä käytössään ja asussaan 1980-luvun muutoksissa. Tällöin suuria elokuvateattereita lakkautettiin tai niiden saleja jaettiin pienemmiksi teattereiksi. Capitol, Forum 1 on pisimpään Helsingissä toimineita elokuvateattereita ja vanhin suurista elokuvapalatseista.

Professori Vilhelm Helander kirjoittaa Hilding Ekelund –monografiaan (Hilding Ekelund (1893-1984) arkkitehti, Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja 1997) sisältyvässä artikkelissaan "Hilding Ekelund Suomen arkkitehtuurin eturintamassa": "Bio Capitol (1926) on aikansa pisimmälle vietyjä interiööriteoksia, sellaisena Ekelundin pääteos ja suomalainen vastine Gunnar Asplundin Skandia-teatterille Tukholmassa. Dekoratiiviset elementit, suorastaan leikkisyys loihtivat luontevat puitteet tälle elokuvan lumoukselle omistetulle uudelle rakennustehtävälle. Ekelundin klassisen arkkitehtuurin opinnot ja detaljoinnin taito pääsivät oikeuksiinsa tässä työssä." Bio Capitolin mosaiikkitöissä mm. näkyy suoraan Ekelundin Italian-matkan vaikutteet.

Viime vuosina sisätilojen suojelu on entistä laajemmin tullut ajankohtaiseksi. Opetusministeriö asetti 25.9.2002 työryhmän selvittämään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden julkisten ja yksityisten sisätilojen suojeluun, hoitoon ja kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Vuonna 2003 julkaistussa loppuraportissa Sisätilojen suojelu työryhmä kiinnitti huomiota mm. siihen, että nykyinen lainsäädäntö tarjoaa rajalliset mahdollisuudet sisätilojen suojelulle. Museovirasto jatkaa sisätilatyöryhmän työtä kartoittamalla arvokkaita ja suojelun arvoisia sisätiloja mm. elokuvateattereita koko maan laajuisesti.

Voimassa olevassa asemakaavassa (1982) Forum 1 (Capitol) on suojeltu merkinnällä sr-1: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen osan rakennusala. Rakennuksen osaa ei tason +24.00 alapuolella saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

Kaupunginmuseolla ei ole ollut käytettävissään elokuvateatterin rakennushistorian tarkkoja tietoja esimerkiksi säilyneisyydestä ja 1980-luvulla uusituista rakenteista. Rakennushistoriallista selvitystä ja inventointia ei kohteesta ole tehty.

Capitolin kulttuurihistoriallinen arvo on sidoksissa sen lähes 80 vuoden ajan jatkuneeseen alkuperäiseen käyttöön elokuvateatterina, joksi se rakennettiin käyttäen maan parhaita suunnittelijoita ja taiteilijoita. Kaupunginmuseo esittää, että salin nouseva katsomo säilytetään, eikä sitä tasata edes myöhemmin purettavissa olevalla ratkaisulla. Nyt suunnitellun käyttötarkoituksen myötä elokuvateatterin tilallinen luonne hämärtyisi. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan suojellun salin kulttuurihistoriallisen arvon säilymistä tukee nykyinen käyttötarkoitus, johon salin historiallinen arvo erityisesti kytkeytyy. Kaupunginmuseo ei puolla sekä arkkitehtuurin että Suomen elokuvahistorian kannalta erittäin merkittävän salin käyttötarkoituksen muutosta liike- ja monitoimitilaksi.

Tiina Merisalo Anne Mäkinen

museonjohtaja kulttuuriympäristöyksikön päällikkö

Liitteet Asiakirjat palautetaan

Tiedoksi Museovirasto, rakennushistorian osasto

Rakennusvalvontavirasto"